Soini ulosliputtaa rekat

Suomi on tullut tunnetuksi maana, jossa on Euroopan tiukin tavaraliikennelaki. Tätä on käyty ihastelemassa monien eurooppalaisten kollegoiden toimesta.

Hallituksen aie lieventää tavaraliikennelakia ja sen kabotaasirajoitteita EU-komission puututtua asiaan, on outo käsien ylösnosto. Liikenneministeri Anne Berner kertoi taipuneensa ulkoministeri Timo Soinin esitykseen ministerivaliokunnassa, eli hallitus hyväksyy kabotaasimääräysten lieventämisen. Esitystä odotetaan hämmentyneenä eduskunnassa.

Tämä on siksi outoa, että perussuomalaiset ovat olleet aiemmin mukana masinoimassa rekkamielenosoituksia ja arvostelleet kovasanaisesti AKT:ta ja SKALia siitä, että ne eivät ole muka tehneet mitään. Järjestöt olivat kuitenkin keskeisiä tahoja, kun tavaraliikennelakia sorvattiin. Edellinen liikenneministeri Paula Risikko olisi vienyt asian EU-tuomioistuimeen, eikä olisi lähtenyt hölläämään lakia, kuten Berner ja Soini nyt sulassa sovussa tekevät.

x   x   x

Mielestäni voimassa oleva Suomen kansallinen säädös kabotaasikuljetuksista on perusteltu ja kabotaasiliikenteen tilapäisyyden määrittely on oikea. Suomen kansallisen lainsäädännön säädös vähemmän kuin 10 kuljetusta viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana, on oikeusvarmuuden kannalta tärkeää tilapäisyyden määrittelyssä. EU-asetuksen määrittely kolme kuljetusta yhden viikon aikana sen sijaan jättää avoimeksi tilapäisyyden tarkemman määrittelyn.

Eihän tilapäinen voi olla viikosta toiseen toistuvaa ja lainkiertämiseen perustuvaa toimintaa. Jo valvonnan kannalta ovat laissa määritellyt rajat tarpeen. Tarkka määrittely on tarpeen siksi, että Suomessa tilaaja vastaa kabotaasikuljetusten laillisuudesta. Tällöin tilaajalla on oltava mahdollisuus selvittää kuljetuksen suorittajan oikeus kabotaasikuljetukseen, koska selvityksen laiminlyönyt syyllistyy kuljetustilausrikkomukseen, josta voidaan tuomita sakkoja. Uhkakuva ”illaksi satamaan!” on totisinta totta, ja mahdollistuisi EU-lainsäädännön valuvian johdosta.

x   x   x

Jätin 23.9.2015 ”kirjallisen kysymyksen poliisin liikenteenvalvonnasta ja etenkin raskaan liikenteen osalta”.

Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen 2014 ovat liikenteen valvontamäärät vähentyneet 50 prosenttia. Aiemmat liikennevalvonnan ammattilaiset tekevät jopa 85 prosenttia muita poliisin työtehtäviä. Kaakkois-Suomessa entiset liikennevalvonnan erikoisosaajat tekevät puolet työajastaan muuta kuin liikennevalvonnan tehtäviä. Tämä ei voi olla näkymättä rajaseudun liikenneturvallisuudessa, jossa kipuillaan jo nykyisellään ulkomaalaisten, lähinnä Venäjältä tulevien, kuljetustoimijoiden johdosta. Valvonnan löystymisellä on kilpailunäkökulmasta tuhoisat seuraukset kotimaiselle, asiansa hoitavalle kuljetusyrittäjyydelle.

Olen samaa mieltä alan toimijoiden kanssa, että EU:n komissio tulkitsee lakia kaupallisista tavarakuljetuksista tiellä erheellisesti suhteessa EU-asetukseen ja neuvoston asetukseen. Siksi Suomen kansalliset säännökset kabotaasiliikenteen tilapäisyyden määrittelyn ja kabotaasikuljetuksen määritelmän osalta ovat perusteltuja, eivätkä EU-asetuksen vastaisia.

Suomessa pitkien välimatkojen maana on näihin asioihin suhtauduttava herkästi. Suomi on riippuvainen kumipyöräkuljetuksista. Emmehän halua suomalaisen rekkakaluston ja työvoiman ulosliputtamista? Mielestäni hallituksen tulisi olla vahva EU:n painostuksen alla, varsinkin, kun sen toimet ovat täysin hallituspuolueiden vaalien aluspuheiden vastaisia. Voiko hallitus uhrata suomalaiset kuljettajat ja työpaikat, jättämällä huomiotta suomalaisten kuljetusyrittäjien huolen?

SUNA KYMÄLÄINEN

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kaakkois-Suomesta, Ruokolahdelta.

Kolumni julkaistu keskiviikkona 30.9.2015 AKT:n jäsenlehdessä sivulla 5.