Kymäläiseltä kirjallinen kysymys:

Paljastaako suunniteltu lainsäädännön muutos strategisia kohteita?

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) jätti tänään eduskunnassa hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien oikeusministeriössä pohdinnan alla olevaa uutta lakikokonaisuutta, jolla annettaisiin valtiolle etuosto-oikeus Suomen turvallisuuden kannalta kriittisistä kohteista.

– Pohdinta ja lainsäädännön muuttaminen pakkolunastus- ja etuosto-oikeuden mahdollistamiseksi on tarpeen, erityisesti jo tapahtuneiden kiinteistökauppojen osalta, mutta suunniteltu lain muutos ei valitettavasti korjaisi itse tilanteen luonutta ongelmaa.

– Käytännössä pakkolunastuslaki sekä etuosto-oikeuslaki edellyttäisivät jonkinasteisten suoja-alueiden määrittämisen, joka voisi paljastaa Suomen turvallisuuden kannalta kriittiset kohteet. Ilmoitus aikomuksesta rajoittaa kiinteistö- ja maakauppoja strategisesti tärkeiden kohteiden ääreltä, tulisi johtamaan kiusallisiin tilanteisiin ja samalla paljastamaan turvallisuutemme kannalta merkittävät kohteet. Tämä problematiikka poistuisi saattamalla kaikki kolmansista maista tuleva kiinteistöomistus luvanvaraiseksi. Tällöin kaupan esteeksi voitaisiin ilmoittaa esimerkiksi ympäristösyyt, strategisen kohteen sijaan. Kymäläinen painottaa.

– Olen tehnyt tämän sisältöisen kansalaisaloitteen, jonka kannatuskeräys on käynnissä. Se pohjautuu olemassa olleeseen, eduskunnan säätämään lainsäädäntöön. Suomessa on kiinteistöomistus ollut kiellettyä muilta kuin Suomen kansalaisilta eduskunnan tahdon mukaisesti vuoteen 2000 asti.

– Me näemme nyt ne ongelmat mitä täydestä vapauttamisesta on seurannut: turvallisuuteen ja huoltovarmuuteemme on syntynyt uhkatekijöitä, verolaput eivät löydä verovelvollisia, tiekunnat ovat ongelmissa, jäte-, viemäri- ja vesiosuuskunnat eivät tavoita omistajia. Tarvitsemme vihdoin määrätietoisen lainsäädännön, joka vaikuttaa useaan ongelmaan samanaikaisesti, sanoo Kymäläinen.

– Nämä ongelmat eivät tarvitse usean vuoden komiteatyötä vaan yksinkertaisesti paluun jo aiemmin Suomessa vallalla olleeseen luvanvaraisuuslakiin, kuten Kansalaisaloiteessa eduskunnalle laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta esitetään, Kymäläinen alleviivasi.  – Siinähän on vielä kannattajien keräys käynnissä yli kesän, hän muistutti.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Kolmansista maista tulleiden kiinteistöomistuksen rajoittamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Huhtikuun lopussa uutisoitiin hankkeesta, jonka tarkoitus on etsiä uudet keinot puuttua turvallisuusuhkaksi koettuihin ulkomaalaisten maakauppoihin. Asia on nyt oikeusministeriön pohdittavana. Asia tulee uuden hallituksen pöydälle.

Turvallisuuskomitea on esittänyt valtiolle etuosto-oikeutta yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin. Oikeusministeriössä on jo ryhdytty selvittämään asiaa. Uudelta hallitukselta ja oikeusministeriltä toivotaan mahdollisimman pian poliittista linjausta lakimuutoksille.

Strategisesti tärkeiden alueiden suojaaminen on noussut vahvasti esiin kuluvan vuoden aikana. Muun muassa presidentti Sauli Niinistö on keskustellut asiasta hallituksen kanssa. Turvallisuuteen liittyviä toimia on kuitenkin pohdittu jo pitkään.

Valtioneuvostoa ja ministeriöitä avustava turvallisuuskomitea haluaa valtiolle lisää keinoja estää turvallisuuden kannalta erityisen tärkeiden alueiden päätyminen vääriin käsiin.

Muutosesityksen taustalla on pelko ulkomaalaisten maanomistuksen mahdollisesta vaikutuksesta yleiseen turvallisuuteen. Suomen lainsäädäntö ei rajoita maanmyyntiä ulkomaalaisille.

Valtio voi pakkolunastaa alueita yleisen tarpeen niin vaatiessa, ja pakkolunastuksilla voidaan hankkia alueita myös Puolustusvoimille. Etuosto-oikeutta ei valtiolla ole.

Oikeusministeriön tehtävänä on nyt selvittää, miten turvallisuuskomitean esittämä muutos voitaisiin toteuttaa. Tämä ei ole helppoa, yksinkertaista eikä halpaa.

Etuosto-oikeuden tai pakkolunastuksen käyttäminen voisi myös paljastaa valtion turvallisuuden kannalta herkkiä alueita. Strategiset alueet eivät Puolustusvoimien mukaan välttämättä ole niitä, joista julkisuudessa on oltu huolissaan.

Etuosto-oikeus tai pakkolunastus ei myöskään estäisi kauppoja niissä tapauksissa, joissa ulkomaalainen ostaja on häivytetty monimutkaisilla omistusjärjestelyillä taustalle. Oikean ostajan selvittäminen on käytännössä vaikeaa samoin kuin tästä seuraavan kiinteistöveron kanto ja perintä.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kiinteistöjä ulkomaalaiset omistavat, ei Suomessa ole. Eniten kauppoja tehtiin vuonna 2008, jolloin liki 950 kiinteistöä siirtyi ulkomaalaisten omistukseen. Valtaosa kaupoista tehtiin venäläisten kanssa. Viime vuosina kauppa on hiljentynyt. Esimerkiksi viime vuonna kauppoja tehtiin alle 500.

Tästä aiheesta on olemassa kansalaisaloite numero 1096 (Kansalaisaloite eduskunnalle laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta), johon nimien keräys on käynnissä oikeusministeriön kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Tämä aloite lähtee siitä, että Suomessa siirryttäisiin takaisin eduskunnan hyväksymään lainsäädäntöön, aikaan ennen vuotta 2000, jolloin kolmansista maista tulleiden maakaupat vapautettiin täysin.

Kansalaisaloitteessa on tukittu aukottomasti tämän hetken ongelmiemme aukot sekä tietojen keräämiseen liittyvät ongelmat. Aukottoman rinnakkaisen lainsäädännön luominen on vaikeaa ja osin turhaa, kun palaamalla luvanvaraisuuteen kaikkien kolmansista maista tulleiden kiinteistökauppojen asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä jo kertaalleen eduskunnan hyväksymän lainsäädännön avulla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen kansalaisaloitteen 1096 (Kansalaisaloite eduskunnalle laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta) mahdollisuuksista ratkaista turvallisuuskomitean esiin nostamat uhkat ja ei toivotut ilmiöt,

onko hallitus tietoinen mahdollisen uuden lainsäädännön mukanaan tuomasta riskistä paljastaa Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta kriittiset kohteet,

onko hallitus harkinnut ongelman ratkaisuksi palaamista säädöksiin ja lainsäädäntöön, mikä on ollut voimassa Suomessa vuoteen 2000 Suomen eduskunnan hyväksyminä lakeina?

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015

Suna Kymäläinen /sd