Suna Kymäläisen vappupuhe

Hyvät kuulijat, hyvät vapun viettäjät,

Järjestyksessään kolmas kansalaisaloite on saapunut eduskuntaan. Aloite energiatodistuslain muuttamiseksi, nostaa esiin ongelmia, joita tuoreessa lainsäädännössä on havaittu. Ne ovat samoja, joihin kiinnitettiin huomiota jo eduskunnan lähetekeskustelussa.

Aloite nostaa ansiokkaasti esille epäkohdat ja poliittiset valinnat, joita on tehty. Olen samaa mieltä, että energiamuotokerroin ei ole tiedettä vaan politiikkaa. Ja nyt sen on havaittu kohtelevan kaltoin vanhoja pientaloja.

Energiatodistusvaatimus tulee EU:n energiatehokkuusdirektiivistä. Ideana on näyttää rakennuksista tulevat ilmastopäästöt. Periaatteessa energiamuotokerroin kertoo kuinka paljon talo kuluttaa luonnonvaroja.  Autokaupassa ihmiset miettivät, ostaako bensiini, diesel, sähkö, kaasu vai hybridi. Samoin käy talokaupoissa.

Energiamuotokerroin ei ole laskelma päästöistä vaan osaksi poliittinen päätös, joka on eri maissa erilainen. Energiamuotokertoimilla on haluttu arvottaa erilaisia ilmastopäästöjä siten, että esimerkiksi Suomessa on voitu suosia puun polttamista. Sähköenergian käyttöä lämmityksessä rangaistaan eniten riippumatta siitä, kuinka puhtaasti se on tuotettu. Tässä asiassa Suomi ei ole kuitenkaan EU:n ankarimpien maiden joukossa. Suomessa samoin kuin Ranskassa on paljon ilmastopäästöistä lähes puhdasta ydinsähköä, joten suhtautuminen sähköön on hieman toinen kuin lähes pelkällä hiilivoimalla sähköä tekevissä Saksassa ja Tanskassa.

Energiamuotokertoimet saattavat vielä muuttua. Toivon kertoimien äitien ja isien esiintuloa. Paineita olisi suosia tuulivoimalla tuotettua sähköenergiaa silloinkin, kun sitä käytetään lämmittämiseen. Perusteluna on, että se on uusiutuva, lähes päästövapaa energiamuoto.

Tuulivoima vaatii kuitenkin massiiviset valtion tuet, jotka vielä pääosin menevät ulkomaisille toimijoille. Siksi olisi loogista, että tämän tuen tienaamiseen tarvitut kansantalouden hiilipäästöt laskettaisiin tuulisähkön rasitteeksi energiamuotokerrointa arvioitaessa. Ja toisaalta jos tuulta voisi paikallisesti hyödyntää vapaasti lämmittämiseen, niin silloin sama etu voitaisiin antaa niille paikkakunnille, jotka tuottavat puhdasta ja tukea tarvitsematonta vesivoimaa. Näillä paikkakunnilla muuttuisi suhtautuminen tuuli- ja vesivoimaan arvattavasti myönteisemmäksi.

Sähkölämmityksen energiamuotokerrointa voidaan joutua tarkastelemaan uudestaan Olkiluodon ja Fennovoiman ydinvoimalaitosten ja suunnitteilla olevien suurten tuulivoimapuistojen valmistuttua. Lähes kaikki sähkö tuotetaan silloin ilmastopäästöistä vapailla energiantuotantomuodoilla. Silloin puntariin nousee sähkölämmityksen puhtaus ja sen muita lämmitysmuotoja parempi materiaalitehokkuus eli pienempi ja halvempi laitemäärä taloissa. Käsitykset ilmastolle suotuisimmista lämmitysmuodoista voivat kääntyä nurin.

On ilo havaita, että kansalaisaloitteella voidaan vaikuttaa lakeihimme verraten nopeasti. Aloitteen muutosesitykset ovat verrattain pieniä ja perusteltuja. Uskon ja toivon, että kansalaisaloite energiatodistuslain muuttamiseksi voidaan hyväksyä eduskunnassa lopulta yksimielisesti.

Hyvä vappujuhlaväki,

Kansalaisaloite on hyvä työkalu, josta varmasti kertyy nopeasti kokemuksia – hyvässä ja pahassa. Yksi puoli aiheessa on kansalaisaloitteen suhde kansanedustajan tai joukon kansanedustajia tekemän lakialoitteen käsittelyyn. Mielestäni eduskunnan työjärjestystä, jonka perusta on perustuslaissa, olisi tarkennettava. Työjärjestyksen tulisi kunnioittaa edustajien aloitteita nykyistä paremmin. Yksikään lakialoite ei saisi joutua mielivaltaisesti kohdelluksi, ei istuntokäsittelyssä eikä valiokunnissa.

Hyvät ystävät,

Tein yhteistyössä edustajatovereiden kanssa lakialoitteen ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistöomistuksen ja vuokrauksen kieltämiseksi. Tämä epäkohtahan syntyi liittyessämme EU:iin. Meillä oli varsin hyvä tätä rajoittava järjestelmä vuosina 1992-1999. Se toimi ja perustui luvanvaraisuuteen.

Nyt olemme saaneet huomata lakimuutoksen kielteiset ilmiöt elämässämme lähes joka puolella Suomea. Perustelut muutokselle on lausuttu monella suulla ja moneen kertaan. Muutos voi tapahtua vain tosiasioiden tunnustamisella ja niiden tunnistamisella. Epäkohdan korjaamattomuuden perusteeksi ei riitä Venäjän pelko tai muutosesitysten kannattajien leimaaminen rasisteiksi. Rasistejahan meistä eteläkarjalaisista ei saa tekemälläkään.

Hyvät toverit,

Meillä on olemassa hyvät ja tunnustetut esimerkit, joissa pienempi maa ja pienempi kulttuuri haluaa suojautua suuren naapurin levittäytymistä ja dominointia. Näin on tehty Suomen lainsäädäntöön lukeutuvan Ahvenanmaan kohdalla meitä mannersuomalaisia ja ruotsalaisia kohtaan. Näin on menetelty Tanskassa, joka on säädöksin suojautunut suurta Saksaa kohtaan ja näin on menetellyt Sveitsi. Ei heitä ole rasisteiksi haukuttu. Päinvastoin, kehuttu omista kansallisista eduistaan huolehtiviksi.

Meillä suomalaisilla on syymme olla ylpeitä isänmaastamme. Meillä on oikeus suojautua suuren naapurin nurkkauspyrkimyksiltä myös kiinteistövarallisuutemme osalta. Meillä on velvollisuus tarjota suomalaisille mahdollisuus kohtuuhintaiseen maanomistukseen ja viihtyisään yhdyskuntarakenteeseen Suomen kansalaisille. Näitä näkökohtia mietittiin liian vähän vuonna 1999 kumotun rajoituslainsäädännön käsittelyssä eduskunnassa. Ne on aika korjata nyt, kun tilanne ei ole vielä toivoton. Etenkin kun palaute työstä on ollut varsin kannustavaa ja ongelman ymmärrys pitkäjänteisellä työllä on huomattavasti lisääntynyt myös kehä kolmosen sisäpuolella. Työ jatkuu.

Hyvät kuulijat, hyvät ystävät ja hyvät toverit,

Suomen taloudellinen tilanne on heikko, mutta silti parasta kolmen A:n luokkaa kansainvälisessä vertailussa. Mikäli luokituslaitoksiin ylipäänsä voi liiaksi luottaa. On muistettava, että nykyinen taantuma lähti liikkeelle Yhdysvalloista ja siellä juuri todellisuutta paremmiksi luokitelluista lainapaperimarkkinoista.

Tilannetta voi verrata Suomessa lähinnä 1990-luvun alun lamaan. Tuolloin maan talous toipui kolmessa vuodessa, nyt kriisiä on jatkunut jo kuusi vuotta.

Taloustilanteessa on paljon yhtäläisyyksiä 20 vuotta sitten tehtyihin maan talouden pelastustoimiin. Paavo Lipposen ensimmäinen hallitus keskustan ja kokoomuksen porvarihallituksen jäljiltä sai perinnöksi velkaisen valtion, joka oli velkaantumiskierteessä. Kolme vuotta sitten oli tilanne taas sama keskustan ja kokoomuksen porvarihallituksen jälkeen. Kaksikymmentä vuotta sitten uusi hallitus sai perinnökseen kohoavan joukkotyöttömyyden. Perintö oli sama tämän hallituksen aloittaessa.
Aina, kun Suomessa on ollut keskustan ja kokoomuksen yhteishallitus on maan talous ja valtion kassa saatu ammottamaan tyhjyyttä. Ja aina Sosialidemokraatit ovat astuneet vaikeaan tilanteeseen ja siivonneet nuo porvarihallitusten sotkut.  Esimerkiksi teollisuutemme kilpailukykyä nakertaneen rikkidirektiivin hämminki on nyt lähes siivottu.

Suomalaiset ovat samassa veneessä ja tätä venettä on ohjattava vakaalla kädellä – sivuille turhia vilkuilematta. Suomen huomisen voivat rakentaa vain suomalaiset itse. Ei meitä ole kukaan koskaan tänne Pohjan perille vapaaehtoisesti tullut auttamaan. Meidän on pystypäin uskottava itseemme, sivistyksen ja tiedon voimaan myös tulevissa haasteissa.

Sosialidemokraatit eivät hyväksy ajatusta, että jokainen olisi vain oman onnensa seppä. Vahva julkinen talous ja kattavat julkiset palvelut ovat kaikkien, mutta erityisesti yhteiskunnan heikompiosaisten turva. Tätä turvaa tarjoavat kattavat ja laadukkaat julkiset palvelut, joita tulonsiirrot täydentävät. Kun maan taloutta on laitettu kuntoon, on tätä tärkeää arvovalintaa noudatettu. Sitä paitsi tunnusluvut osoittavat kiistattomasti, että laadukkaat ja oikein kohdennetut julkiset palvelut säästävät verovaroja.

Hyvät vapun viettoon kokoontuneet ystävät,

Parasta sosiaaliturvaa on edelleen työ. Nyt kolmen työntäyteisen vuoden jälkeen on SDP:n työ tuottanut jälleen tulosta ja työttömyyden arvioidaan vihdoin ensi vuonna vähentyvän. Ensi vuoden ennakoitu työllisyysaste on jopa hieman korkeampi kuin hallituksen aloittaessa vuonna 2011. Tämä on saavutus ottaen huomioon erittäin voimakkaan teollisuuden rakennemuutoksen, joka on yhä käynnissä.

Meidän on tehtävä hartiavoimin työtä maan talouden pelastamisessa.  Talouden elvyttävä työlinja on avainsana uusien työpaikkojen luomisessa. Keskeisimmät työpanostukset liittyvät uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja asuntorakentamishankkeisiin.

Suomi elää viennistä, siksi me tarvitsemme nopean sillanpään maailmalle, joka on omissa käsissämme ja jolta pääsee hetkessä Euroopan ja maailman keskuksiin myös sinivalkoisin siivin. Emme voi eristäytyä tänne Pohjolaan ja jäädä ilman toimivia yhteyksiä. Siksi myös pääkaupunkiseudun ja Helsinki-Vantaan lentokentän yhdistävä Pisara-radan toteuttaminen etenee ja nopeuttaa lähtöä maakunnista. Itä-Suomessa kuutostietä parannetaan ja monet muut pienemmät liikennehankkeet toteutetaan. Aikuisten koulutustason nostamiseen osoitetaan uusia määrärahoja, ja lisäksi kasvavien yritysten innovaatio- ja tutkimusrahoitukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia.

Näiden toimien riittävyyttä on seurattava tarkasti ja rakentavasti yhdessä rahamarkkinoilla tapahtuvien muutosten ja maailmanmarkkinoiden turbulenssin kanssa. Meillä on oltava suunnitelmat valmiina Suomi-neidolle, astuipa eteen sitten minkälainen karhu tahansa. Eurooppalaisina suomalaisina, meillä on oltava näkemys Euroopan tiestä yhdessä EU-valtioiden kanssa. Suomalaisina eurooppalaisina meidän on tunnistettava omat heikkoutemme ja vahvuutemme sekä kyettävä luovimaan Suomen etu edellä yhteistyön vaativalla ulapalla.

Tässä työssä ovat suomalaiset luottaneet meihin sosialidemokraatteihin. Meillä on näyttöjä kuinka työn ja vastuullisen liike-elämän yhteistyöllä Suomi on käännetty nousuun. Nyt ei ole aika luottaa katteettomiin lupauksiin, jytkyjen jytkyn tai pottien potin tuottamiin pikavoittoihin, vaan rehellisen työn teon ja yrittämisen uskoon sekä niiden antamiin hedelmiin – vaurauteen ja ansiotuloon. Välikysymyksillä Suomea ei ole pelastettu koskaan eikä mistään.

Hyvä vappujuhlaväki,

Suomi on rakennettu työllä, työllä ja työllä. Tarvitsemme vientituloja. Uskon vahvasti suomalaiseen osaamiseen ja luovuuteen. Meillä on vahvoja tukijalkoja teollisuudessamme, onneksi näitä kaikkia ei ole sahattu poikki. Meidän toimintaympäristömme on vakaa, joka lisää kilpailukykyämme. Tästä vakaudesta meidän on pidettävä erityistä huolta – politiikkamme ei kaipaa tempoilua, ennustettavuuden puutetta. Enkä usko, että tältä linjalta mikään tulevista hallituksista tai hallituspohjista haluaisi ryhtyä hoipertelemaan. Olipa sitten kyseessä kahden suuren ja pienpuolueiden hallitus tai sitten kolmen suuren pohjalle rakennettu hallitus. Sinisilmäisiä emme saa olla missään emmekä mihinkään suuntaan. Suomalaisen työn ja vahvan valtakirjan SDP:tä niissä töissä silloinkin tarvitaan.

Haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää vappua ja alkavaa kesäkautta.