Senaatti-kiinteistöjen keskeisenä tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille. Valtion virastoilla ja laitoksilla on noin 1 600 vuokrasopimusta Senaatti-kiinteistöjen kanssa ja muiden vuokranantajien kanssa noin 1 500 vuokrasopimusta.
Pääosalla virastoja suurimat menoerät ovat palkka- ja toimitilakustannukset. Senaattikiinteistöjen tuotto-odotusta on laskettava, jolloin helpotetaan erityisesti nykyisiin kiinteistöihin sidottujen virastojen (rajavartiolaitos, tullilaitos, museovirasto, jne.) talousahdinkoa. Toimitilojen vuokrat ja niiden korotukset tulee jatkossa budjetoida täysimääräisinä talousarvioon omalle momentilleen eikä niitä saa ottaa henkilöstömenoista eikä viraston muusta toiminnasta.
Näyttää nimittäin siltä, että korkeat toimitilakustannukset ovat yksi tekijä, joka pakottaa virastoja sopeuttamaan omaa palveluverkkoaan. Onkin erikoista, jos jatkossa valtionhallinnon palvelujen saavutettavuuden sanelee muut kuin palvelujen kysynnästä ja toiminnallisesta tarpeesta lähtevät tekijät. Herää myös kysymys eduskunnan budjettivallan sumentamisesta – tavallaan ulkoistamisesta, josta eduskunnalla ei ole selvää kokonaiskuvaa päättäessään tulo- ja menoarviosta.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta onkin nyt, useaan otteeseen mietinnöissään epäkohdista lausuttuaan, jalkautumassa valvontakäynnille Senaatti-kiinteistöihin. Päämääränä on selvittää tekeekö valtio virastoilleen Senaatti-kiinteistöjen perimien vuokrien kautta peiteltyjä lisäleikkauksia.
Myös vuokrasopimusten purkamista valtion virastojen osalta on helpotettava. Usein tyhjien toimitilojen vuokravelvoitteista on huolehdittava määräaikaisten vuokrasopimusten loppuun saakka. Toimitilakustannusten tarkastelussa ja tilatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä päätettäessä on otettava aidosti huomioon virastojen erityistarpeet.
Järkevää ei voi olla esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen ajaminen umpikujaan Senaatti-kiinteistöille maksamien vuokrien (47 milj. euroa eli 19 % kokonaiskustannuksista), peruskorjaussuunnitelmien mukaisten vuokrankorotusten (11 milj. euroa) ja toisaalta valtiontalouden säästötoimien johdosta. Huolimatta jo vuodesta 2005 alkaneesta ja suunnitellusta, yhteensä 500 henkilötyövuoden sopeuttamisesta, Rise ei tule toimeen myönnetyillä toimintamäärärahoilla. Se joutuu siis etsimään uusia säästöjä henkilöstö- ja toimitilakustannuksista. Vaihtoehtoisesti Rikosseuraamuslaitoksen määrärahoja tulisi mielestäni perustellusti lisätä.
Tarkastusvaliokunnan valvontakäynti on perusteltu. Uskon sen avaavan silmiä laajemminkin tähän havaittuun epäkohtaan todellisen budjetti- ja toimeenpanovallan käytössä. Ehkäpä jopa kunnissa, joissa niin ikään voi olla syyllistytty epätarkan kokonaiskuvan luomiseen päätöksentekijöille esimerkiksi koulurakennusten vuokrista.
Suna Kymäläinen, kansanedustaja
Kolumni julkaisti Demokraatti -lehdessä tiistaina 19.11.2013.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.