Kymäläinen kiirehti ADHD-tutkimusta Pohjoismaiden neuvostossa

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

, ,

– Mielestäni Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta on oikealla ja tärkeällä asialla esittäessään Pohjoismaiden ministerineuvostolle tarvetta lisätutkimusten ja ADHD-diagnoosien ja -hoidon suuntaviivoista, ruokolahtelainen kasvatusalan ammattilainen Suna Kymäläinen kannusti.

ADHD hankaloittaa arjenselviytymistä voimakkaasti.

– Tiedän mistä puhun, sillä yksi 4:stä lapsestani sairastaa ADHD:ta. Aluksi vanhemmissa heränneeseen huoleen lapsesta ei saada vastakaikua. Vuosien päästä oireet ovat voimistuneet. Koulumaailma alkanut ja usein oppimisvaikeudet sekä ongelmat sosiaalisissa suhteissa on jo todellisuutta. Kuten yleensä, meidänkin perheessä tutkimukset alkoivat vasta tässä vaiheessa. Monesti tällöin ollaan jo myöhässä, Kymäläinen kertoi.

– Vanhemmat joutuvat myös päättämään, aloitetaanko ADHD-lääkitys. Juuri heikko tieto lääkkeiden sivuvaikutuksista sekä pitkäaikaisvaikutuksista aiheuttavat huolta vanhemmissa. Toisaalta ADHD-lapsen vanhemmat ovat todella huolissaan lapsensa selviytymisestä nyt ja tulevaisuudessa.

ADHD-lasten kanssa kohtaa hetkessä ”räjähtäviä” tilanteita, lapsen erityisyys ei näy päällepäin ja lapsen äkillinen huonokäytös ja raivokohtaus aiheuttaa noloja tilanteita. Usein syytä haetaan huonosta kasvatuksesta tai vanhemmista ylipäänsä.

– Kaikki toimet, joilla ADHD:stä saadaan lisätietoa on tärkeää. Sillä on suuria vaikutuksia perheiden arjen sujumiseen sekä yhteiskunnalle. Iloitsen Norjassa nyt syksyllä 2012 aloitettavasta kansainvälisesti ainutlaatuisesta ADHD-tutkimuksesta. Toivon ministerineuvoston edistävän, että tämä aineisto saadaan sen valmistuttua käytettäväksi myös muissa Pohjoismaissa, Kymäläinen päätti.

  1. Harri Eerikäinen avatar

    Ketään ei yllättäne, että ylisukupolvisuus esim. päihde- ja mielenterveysongelmissa, rikostaustaisuudessa tai sosiaalitoimen asiakkuuksissa näkyy jo varsin monen sosiaalisen selvityksen taustalla. Erot, yksinhuoltajuus, heikko vanhemmuus, toistuvat menetykset, riippuvuussairaudet jne. siirtyvät ns. sosiaalisena perimänä, ehkä osin geneettisestikin sukupolvelta toiselle.

    Se sen sijaan saattaa tuntua yllättävältä, että 40-80 %:lla rikostaustaisista on sekä synnynnäisiä että harjaantumattomuudesta johtuvia oppimisvaikeuksia (esim. Alm & Andersson 1997; Jensen ym. 1999; Salo 2006), ja ADHD:ta 25-50 %:lla vangeista (Rikosseuraamusalan vuosikertomus 2007), koko väestöllä 4-10 %.

    Mitä nämä oppimisvaikeudet sitten merkitsevät arkielämässä?

    Keskeytyneitä opintoja, työsuhteita

    Keskittymisvaikeutta, levottomuutta

    Kirjoitusvirheitä

    Lukemisen hitautta, virheellisyyttä

    Vaikeuksia seurata puhetta

    Vaikeuksia ymmärtää kirjallisia/suullisia ohjeita

    Luetun tekstin ymmärtäminen on hankalaa

    Kokonaisuuksien hahmottaminen, olennaisen löytäminen hankalaa

    Ääneen lukeminen on vastenmielistä

    Rivien seuraaminen hankalaa

    Kirjaimet/äänteet sekaantuvat (aa, ii, kk, pp)

    Kirjaimia puuttuu tai ne vaihtavat paikkaa (b/d, t/d, p/b)

    Ajatteluprosessin saaminen paperille hankalaa → tekstin tuottaminen niukkaa

    Tekstin jäsentäminen puutteellista

    Vieraiden kielten oppiminen on hankalaa

    Lukivaikeuksia omaavista ~ 40 %:lla on vaikeuksia matematiikassa

    Muistivaikeuksia

    Hahmottamisen vaikeuksia

    – suunnat (oikea/vasen)

    – etäisyyksien ja esineiden sijainti

    – silmän ja käden yhteistyö

    – työkalujen käyttö

    Keskittymisvaikeuksia omaaville on ominaista mm:

    – tavaroiden kadottaminen

    – tiheät työpaikan vaihdot ja kesken jääneet koulutukset

    – asioiden unohtelu

    – tapaturma-alttius

    – vaikeudet sosiaalisissa suhteissa

    – rahankäytön vaikeudet

    – erilaiset riippuvuudet

    http://harrieerikäinen.fi/blogi/2012/04/04/71

Vastaa