Kuka maksaa tutkinnon?

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Uudesta oppimisesta puhuttiin viime viikolla. Tutkintoon johtava koulutus ja sen maksullisuus ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille nostattavat tunteita ja jakavat kansanedustajia. Seitsemän maakuntamme kahdeksasta edustajasta kannattaa maksullisuutta. Se on ymmärrettävää, sillä onhan Lappeenrannassa kokeiltu maksullisuutta ja se jakaa kärkipaikan Suomen kansainvälisimpänä yliopistona Aalto yliopiston kanssa.

Hallitusohjelman mukaisesti on tärkeätä arvioida ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksukokeilu. Kokemukset ovat tähän mennessä hyviä ja positiivisia.

Oikeudenmukaisuus on hyvä peruste. Sitä voidaan katsoa monelta suunnalta. Onko se oikein, että verorahoillamme sitten tarjotaan ilmaiseksi opetusta ETA:n ulkopuolisille, kun sitten taas meillä esimerkiksi lukion kirjat ovat maksullisia? Miten työttömät vanhemmat kustantavat lukiolaisten kirjat, mietin myös lukiolaisen vanhempana.

Itse uskon vahvasti faktoihin. Koulutus ei ole ilmaista, vaan se katetaan verovaroilla. Kansanedustajana on joutunut tekemään paljon kipeitäkin päätöksiä, joissa säästetään. Tarpeellinen tarkastelukohde on maksullisuus, joka edellyttää lisätutkimusta kustannusten ja mahdollisten säästöjen näkökulmasta. Tuskin 117 kansanedustajaa voivat olla väärässä.

Tarvitsemme korkeatasoista omaa osaamista ja kansainvälistä verkottumista. Talouden myllertäessä on pidettävä huoli, että suomalaiset nuoret saavat koulutuksen, jolla työllistyvät kansainvälisessä toimintaympäristössä meillä ja muualla.

Ei ole mahdollista nykyisillä voimavaroilla lisätä ulkomaisia opiskelijoita. Ei ole mahdollista kattaa kehittyvien maiden tai nousevien talouksien koulutusta kasvattamalla maksuttoman opetuksen määrää samalla kun rahoitusta leikataan.

Meidän pitää olla hyviä toiminnoissa, jotka tuottavat lopputuotteeseen eniten arvonlisäystä. On erikoistuttava yhä enemmän toimintoihin ja työtehtäviin, joissa tarvitaan hyvää koulutusta, osaamista ja luovuutta. Juuri nyt tulisi kehittää uusia tuotteita ja palveluita, joista ollaan tulevaisuudessa valmiita markkinoilla maksamaan.

On pidettävä huolta Suomen nuorisosta. Heille on annettava paras mahdollinen koulutus, joka takaa laajat työmarkkinat Euroopasta Afrikkaan ja Amerikoista Aasiaan. Tiedot Suomen sijoituksen laskusta Pisa-tutkimuksissa ovat erittäin huolestuttavia. Suomi pärjää vain korkealla osaamisella.

Suna Kymäläinen, kansanedustaja

Kolumni julkaistu Uutisvuoksi -lehdessä maanantaina 18.11.2013.

Vastaa