– Pääosalla virastoja suurimmat menoerät ovat palkka- ja toimitilakustannukset. Senaattikiinteistöjen tuotto-odotusta on laskettava, jolloin helpotetaan erityisesti nykyisiin kiinteistöihin sidottujen virastojen (poliisi, rajavartiolaitos, tullilaitos, yliopistot, hovi- ja hallinto-oikeudet yms.) talousahdinkoa. Valtion tuotto-odotukset hallinnoimiltaan kiinteistöiltä ovat pahasti ylimitoitettuja ja aiheuttavat käyttökustannusten karkaamisen kierteen. Eihän voi olla niin, että nousevat toimitilakustannukset aiheuttavat henkilöstöleikkauksia, perustelee ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen tänään jättämäänsä kirjallista kysymystä.
– Miksi Senaatti toimii näin? On aidosti kysyttävä, onko taustalla juuri tähän aikaan soveltumaton, ideologinen kiinteistöjalostuslogiikka, jolla on aito kohtaanto-ongelma tarpeiden ja resurssien välillä? Kyseessä on yksi esimerkki jälleen julkisten palveluiden tuotantoon ja niiden tarvitsemiin tiloihin liittyvästä, hallintotavaltaan huonosta ja väärästä tavasta laskea panos-tuotos suhdetta yhteiskunnan kannalta elintärkeille toiminnoille, kyseenalaistaa Kymäläinen kysymyksessään.
– On perusteltua kysyä, toteutuuko tässä enää Senaatti-kiinteistöjenkään alkuperäinen toiminta-ajatus. Onko rengistä tullut isäntä? Kymäläinen jatkaa.
Lisätietoja: kansanedustaja Suna Kymäläinen 050-512 0526
Liite: Kirjallinen kysymys Senaatti-kiinteistöjen tuotto-odotuksista ja valtion virastojen toimitilakustannuksista
KIRJALLINEN KYSYMYS
Senaattikiinteistöjen tuotto-odotuksista ja valtion virastojen toimitilakustannuksista
Eduskunnan puhemiehelle
Vuoteen 1995 asti valtion kiinteistövarallisuudesta huolehti rakennushallitus edeltäjineen. Vuonna 1995 rakennushallitus lakkautettiin ja valtion kiinteistöomaisuus hajautettiin 15 kiinteistöyksikölle. Näistä suurin oli Valtion kiinteistölaitos. Vuonna 1999 virastomuotoisesta Valtion kiinteistölaitoksesta tuli liikelaitos, ja vuonna 2001 sen nimi muuttui Senaatti-kiinteistöiksi.
Valtiolle Senaatti-kiinteistöt tuloutti voitontuloutuksena 130 milj. euroa vuoden 2011 tuloksesta.
Vuonna 2012 on toteutettu omaisuuden hallinnansiirtoja Senaatti-kiinteistöille yhteensä 35,6 milj. euron arvosta, Metsäntutkimuslaitoksen omaisuutta (11,5 M€), Kansallismuseon tontti rakennuksineen (18,7 M€) sekä Liikenneviraston ja Rajavartiolaitoksen omaisuutta (5,4 M€). Omaisuudet merkittiin Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Takaisinmaksuaika on 15 vuotta ja korko viisi prosenttia (5 %).
Pääosalla virastoja suurimmat menoerät ovat palkka- ja toimitilakustannukset. Senaattikiinteistöjen tuotto-odotusta on laskettava, jolloin helpotetaan erityisesti nykyisiin kiinteistöihin sidottujen virastojen (poliisi, rajavartiolaitos, tullilaitos, yliopistot, hovi- ja hallinto-oikeudet yms.) talousahdinkoa. Valtion tuotto-odotukset hallinnoimiltaan kiinteistöiltä ovat pahasti ylimitoitettuja ja aiheuttavat käyttökustannusten karkaamisen kierteen.
Myös vuokrasopimusten purkamista valtion virastojen osalta on helpotettava, sillä usein tyhjien toimitilojen vuokravelvoitteista on huolehdittava määräaikaisten vuokrasopimusten loppuun saakka. Toimitilakustannusten tarkastelussa ja tilatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä päätettäessä on otettava aidosti huomioon virastojen erityistarpeet.
Lisäksi eduskunnan eri valiokunnat ovat talousarviolausunnoissaan toistuvasti ilmaisseet huolensa kehityksestä, jossa yhä suurempi osa varsinaisista toimintamäärärahoista kohdistuu tiloihin ja kiinteistöihin.
Miksi Senaatti toimii näin? On aidosti kysyttävä, onko taustalla juuri tähän aikaan soveltumaton, ideologinen kiinteistöjalostuslogiikka, jolla on aito kohtaanto-ongelma tarpeiden ja resurssien välillä? Kyseessä on yksi esimerkki jälleen julkisten palveluiden tuotantoon ja niiden tarvitsemiin tiloihin liittyvästä, hallintotavaltaan huonosta ja väärästä tavasta laskea panos-tuotos suhdetta yhteiskunnan kannalta elintärkeille toiminnoille. On perusteltua kysyä, toteutuuko tässä enää Senaatti-kiinteistöjenkään alkuperäinen toiminta-ajatus. Onko rengistä tullut isäntä?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy kohtuullistaakseen tuotto-odotuksiaan Senaatti-kiinteistöiltä, jotta ei keinotekoisesti luotaisi tilanteita, joissa jo kertaalleen investoidut ja kuoletetut tilat maksatetaan uudelleen, ajaen varsinaiset toimijat tekemään toimintansa kannalta lyhytnäköisiä ja valtion kannalta kokonaistaloudellisesti, ei vain kiinteistötaloudellisesti, järjettömiä päätöksiä sekä mihin perustuu korkoa korolle -ilmiön aiheuttava 5 %:n korko siirrettäessä valtion omaisuutta Senaatti-kiinteistöjen taseeseen?
Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2012
Suna Kymäläinen /sd
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.