Kansanedustaja, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen (sd.) on tänään jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen poliisin liikenteen valvonnasta – etenkin raskaan liikenteen osalta.
– Onko kädet nostettu pystyyn raskaanliikenteen valvonnasta. Viestit kentältä niin valvojilta kuin alan yrittäjiltä ovat hälyttäviä. Etenkin ulkomaisen kaluston kunto on repsahtanut, eikä valvonnan resurssit riitä. Nyt tilanne uhkaa kärjistyä, koska hallitus kaavailee lievennyksiä tavaraliikenteen ja niiden kabotaasirajoitteisiin, joka lisäisi ulkomaalaisten rekkojen määrää Suomen sisäisessä tavarankuljetusliikenteessä. Uhkana on kotimaisen kuljetuskaluston ulosliputtaminen, koska kilpailussa ei pärjätä, sanoo Kymäläinen.
– Ja sen nyt voi havaita Kaakon kulmalla jokainen, että kotimaiset rekat ovat vähemmistönä liikenteessä. Ei voi olla, että raskaan liikenteen valvonta ajelehtii, kun valtakunnallinen toiminnan koordinaatio ontuu. Hallituksen pitäisi nyt toimia, eikä päästää jo kohtuullisella tolalla ollutta liikenneturvallisuustilannetta heikentymään sulkemalla ongelmalta silmät, vaatii Kymäläinen.
– Asiansa osaavat, liikenteeseen erikoistuneet poliisivoimat on päästettävä kentälle toimiin. Tilastokikkailu on lopetettava, kun havainnot kentältä kertovat aivan muuta, tähdentää Kymäläinen.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Poliisin liikennevalvonnasta ja etenkin raskaanliikenteen osalta
Eduskunnan puhemiehelle
Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen 2014 ovat liikenteen valvontamäärät vähentyneet jopa 50 prosenttia eräillä alueilla. Aiemmat liikennevalvonnan ammattilaiset tekevät jopa 85 prosenttia muita poliisin työtehtäviä, vaikka viralliset tilastot kertovat muuta. Tämä siitä syystä, että kaikki heidän tekemänsä kirjalliset työt kirjataan liikennevalvonnaksi. Lisäksi raskaan liikenteenvalvonnalla ei ole valtakunnallista ohjausryhmää.
Poliisihallituksessa nämä asiat kasaantuvat yhdelle henkilölle. Ilman valtakunnallista koordinaatiota kukin poliisilaitos vastaa alueestaan. Luonnollisesti tällaisessa tilanteessa, kuten kaikissa erityisen osaamisen asiantuntijatöissä henkilöstön motivaatio on koetuksella, mikä kärjistyy ongelmaksi aina sairaslomiin asti ja vielä korostuen koska sijaisjärjestelyt puuttuvat. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa entiset liikennevalvonnan erikoisosaajat tekevät puolet työajastaan muuta kuin liikennevalvonnan tehtäviä. Tämä ei voi olla näkymättä rajaseudun liikenneturvallisuudessa, jossa esimerkiksi kolme neljästä rattijuoposta on ulkomaalaisia.
Valvonnan löystymisellä on myös kilpailunäkökulmasta tuhoisat seuraukset kotimaisen, asiansa hoitavan kuljetusyrittäjyyden näkökulmasta. Turvallisuutta uhmaavat ulkomaiset yrittäjät saavat kilpailuetua ajaessaan kabotaasiliikennettä kalustolla, joka ei täytä tieliikennelainsäädäntömme vaatimuksia. Tämä kehitys vielä kertautuu, mikäli hallitus toteuttaa aikeensa tavaraliikenteen ja niiden kabotaasikuljetusten säädösten lieventämisessä ja aikailee vinjetti-pakon säätämisessä. Vaarana on laajamittainen kuljetuskaluston ulosliputusten aalto kilpailuasemien puolustamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy havaittujen poliisin liikenteenvalvonnan ongelmien ratkaisemiseksi,
miten hallitus aikoo saada liikenteenvalvonnan valtakunnallisen koordinaatiotyön toimivaksi, etenkin erityisosaamista vaativan raskaan liikenteen valvonnan osalta,
aikooko hallitus tarkistaa Poliisihallituksen organisaatiota liikennevalvonnan osalta,
miten hallitus aikoo estää kotimaisen raskaan kuljetuskaluston ulosliputuksen ja verotulojen vähentymisen,
miten hallitus aikoo kääntää kehityksen, välillä jo paremmin olleen asiaintilan, hallituksi liikenneturvallisuustyöksi myös poliisin valvonnan osalta?
Helsingissä 23.9.2015
Suna Kymäläinen/sd
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.