Kaakkois-Suomi on muutostilassa. Uutta kasvua haetaan metsäteollisuuden uusista innovaatioista ja uusista menetelmistä. Lisäksi uusilla toimialoilla on edistytty. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja teknologiakeskus ovat tukemassa uuden osaamisen yritysten syntymistä.
Sijainti ja logistiikan kehittäminen ovat selkeitä vahvuuksiamme. Niitä ei voi kuitenkaan hyödyntää ilman toimivia teitä ja väyliä. Liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä SDP:n liikennepoliittisen työryhmän jäsenenä olen voinut edistää osaltani Kaakolle tärkeiden väylähankkeiden etenemistä.
Koskenkylä-Kotka moottoritie osuus on avattu liikenteelle ja Haminan kehätie ennen vuoden loppua. Hamina-Vaalimaa osuuden rakentaminen alkaa ensi vuonna. Kesän lisätalousarviolla käynnistettiin valtatie 6:n perusparannus Taavetin ja Lappeenrannan välillä, valmista on 2017.
Uskomme idän tavaraliikenteen kasvuun pitkällä aikavälillä. VR:n Kouvolan idänterminaalin laajennus 10 miljoonalla todistaa tämän. Lisäksi Kouvolan maantie- ja rautatieliikenne terminaalin ja Hamina-Kotkan sataman liittäminen liikenteen ylimpään eurooppalaiseen TEN-ydinverkkoon antaa niiden kehittämiselle tukevan selkänojan sekä mahdollistaa TEN-rahoituksen.
Rajaliikenteen hiljenemisestä huolimatta on odotus itärajan ylitysten lisääntymisistä täysin realistista. Valvonta rajanylityspaikoilla on jo nyt sujuvaa ja tehokasta. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran ylityspaikoilla tehtävät laajennus- ja parannustyöt kaksinkertaistavat kapasiteetin 20 miljoonaan ylittäjään vuodessa. Valmis Imatran kaistatarkastuskenttä on kasvattanut suosiotaan.
On enemmän kuin toivottavaa, ettei Venäjä aja itseään paitsioon omilla poliittisilla valinnoillaan. On merkittävä huomio, että jo heinä-joulukuussa 2013 Venäjä-vientimme tiputus oli yhtä suuri kuin tammi-kesäkuussa 2014. Molempina ajanjaksoina pudotus oli 12 prosenttia.
Vaikuttaa siltä, että laskun ovat saaneet aikaan venäläisen teollisuustuotannon kasvun pysähtyminen, ruplan kurssin aleneminen, öljytalouden kasvun hidastuminen ja kotitalouksien kulutuksen hiipuminen. Lasku siis alkoi jo ennen EU:n sanktioita ja Ukrainan sotaa.
Emme voi sulkea silmiämme huonoilta uutisilta. Mutta emme myöskään äkkijarruttaa. Meidän on syytä olla optimisteja, jatkettava kehitystyötä ja parannettava omalta osaltamme mutkattoman ja avoimen yhteiskunnan tavoin säädöksiämme, että olemme valmiit jatkamaan yhteistyötä kun konflikti, toivottavasti mahdollisimman pian, on ratkaistu.
On esitetty puolueettoman asiantuntijaelimen perustamista arvioimaan lainsäädännön ja veropäätösten vaikutuksia työllisyyteen ja yrityksille. Uudistusten vaikutuksia on pystyttävä arvioimaan nykyistä paremmin, nimenomaan työllisyyden näkökulmasta.
Kolumni julkaistu keskiviikkona 8.10.2014 Demokraatti -lehdessä.
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.