Yrittäjyys

 

 

Alussa oli suo, kuokka ja Jussi… Sittemmin ajat ovat muuttuneet. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja ihmisten välinen yhdenvertaisuus ovat aina olleet Sosialidemokratian tärkeitä arvoja. Tulevaisuudessakin näistä arvoista pidetään tiukasti kiinni. On tärkeää elää ajassa ja tunnistaa jokaisessa hetkessä aina se pieni ihminen, jonka etuja SDP on ajamassa.

 

SDP:n juuri pidetyssä puoluekokouksessa julkaistiin yrittäjätyöryhmän tuotos, SDP:n yrittäjyysteesit. Tavoitteena on yrittäjyyttä tukeva hyvinvointiyhteiskunta. Lähivuosina yrittäjyys on kasvanut voimakkaasti Suomessa. SDP haluaa olla varmistamassa pienyrityksille elinedellytykset menestymiseen ja työllistämisen mahdollisuuksiin. Yrittäjyydestä on tullut aidosti ja laajalti yksi työn tekemisen muoto, joka edellyttää oikeudenmukaisia pelisääntöjä.

 

Valitettavasti elämme aikaa, jolloin suuryritysten irtisanomisista on tullut arkipäivää. Jokaisen irtisanomisryöpyn kohdalla voi tuntea puristuksen rinnassa, irtisanottuja työntekijöitä voi pahimmillaan olla satoja ja heistä jokaiselle irtisanomisuutinen on aina yksilötasolla tragedia. Pahimmillaan perheestä voi jäädä työttömäksi molemmat aikuiset, jolla on suuri vaikutus koko perheen tulevaisuudelle. Suuryritysten irtisanomisien ikeessä on entistäkin tärkeämpää kehittää ja tukea pienyritysten kasvumahdollisuuksia. Vuosina 2001-2010 yli tuhannen hengen yrityksistä väheni yli 10 000 työpaikkaa. Samaan aikaan 1-4 hengen yrityksien työntekijä määrä kasvoi 28 000 hengellä ja 5-9 hengen 15 000 hengellä. Kysymys ei siis ole pienestä asiasta vaan vaikutukseltaan mittavasta työllistäjästä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää löytää oikeat ja toimivat keinot tukea pienyrittäjyyttä ja mahdollistaa sen myötä maanlaajuinen toimiva ja työllistävä pienyrittäjäverkko.

 

Pienyrittäjät tarvitsevat tukea mahdollisuuksiin luoda yritykselleen vakaa pohja, jotta heille syntyy mahdollisuus työnantajina toteuttaa vastuullista työnantajapolitiikkaa. Tulevaisuudessa pienyrittäjänkin tulisi pystyä tarjoamaan työntekijöilleen pitkiä ja luotettavia työsuhteita, kyetä huolehtimaan työntekijöidensä hyvinvoinnista ja terveydenhuollosta sekä tarjota työntekijöilleen mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään. Kaikki nämä asiat ovat myös omiaan kasvattamaan yrityksen ja yrittäjän toimintavarmuutta. Toimintaympäristöstä on luotava sellainen, jossa pienyrittäjän työntekijänä oleminen on yhtä houkuttelevaa ja turvallisen tuntuista kuin aiemmin on koettu vain suuryritysten kohdalla. Pienyrittäjille on tarjottava tarpeellinen koulutus, jotta tietämättömyys ei ole syy joka johtaa ongelmiin esimerkiksi lakisääteisten velvollisuuksien hoitamisessa.

 

Yhteiskunnan kehittyessä yhä enemmän yrittäjyyden suuntaan yrittäjyyskasvatuksen tarve kasvattaa rooliaan. Yrittäjyyskasvatusta tulisi monipuolistaa ja lisätä sitä kaikille koulutusasteille. Oppisopimuskoulutuksen aktiivinen käyttäminen pienyrittäjyyden rinnalla tulee ottaa tavoitteeksi. Oppisopimuksen aikana on hyvä mahdollisuus tutustua ja sitoutua valmiiksi yritykseen ja yrittäjän ja valmiin ammattilaisen on mahdollista siirtää omaa tietotaitoaan eteenpäin. Oppisopimuskoulutus myös tukee nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden saavuttamista. Yrittäjille tulee myös luoda aktiivista osuuskunta toimintaa. Vertaistuki voi monessa hetkessä olla korvaamatonta ja osuuskunta mahdollistaa myös esimerkiksi isompien tilausten vastaanottamisen sekä yhteisten tarjousten jättämisen porukalla.

 

Pienyrittäjät tulisi huomioida entistä paremmin ja joustavammin julkisten hankintojen kilpailutuksessa. Tällä hetkellä tarjouspyyntöjen jättö edellyttää byrokratiasuota, joka voi monesti olla esteenä pienemmän yrityksen osallistumiselle kilpailutukseen, vaikka yrittäjä muuten olisikin kyvykäs vastaamaan kilpailun haasteisiin. Byrokratiaa onkin selkeytettävä ja vähennettävä. Kaikissa valinnoissa tulisi suosia eettisesti kestävää yrittämistä ja rehellisiä yrittäjiä harmaan talouden kitkemiseksi. Pienyrittäjän selkeänä etuna on, että alihankkijoita harvemmin käytetään ja näin ollen on helpompi mennä takuuseen toiminnan rehellisyydestä.

 

Yrittäjyyden aloittamista tulee keventää niin, että kaikki palvelut liittyen yrityksen aloittamiseen tai muutosten tekemiseen tapahtuisi samassa paikassa. Lainsäädännöllistä ja viranomaisnäkökulmasta nähdenkin muuttamista vielä asioiden edistämiseksi riittää. Yrittäjien sosiaaliturvaa on kehitettävä ja asetettava heidät tasa-arvoiseen asemaan muiden työläisten kanssa. Myös yrittäjälle on mahdollistettava oikeus sairaslomaan ja sairaanlapsen hoitoon. Koulutuspolitiikan tulisikin huomioida yrittäjien työvoimatarvetta, jotta tutkimus- ja koulutustarjonta kohtaisivat.

 

Yrittäjyyteen tulee aina kuulumaan tietynlainen riskinotto. Tästä huolimatta yrittäjällä on oltava oikeus samaan turvaan kuin jokaisella muullakin. Tämä edellyttää toimintaympäristön muokkaamista monenlaista yrittäjyyttä huomioivaksi, tukevaksi ja riskinottoa keventäväksi.

 

Yrittäjä on ihminen, joka ansaitsee samat mahdollisuudet ja oikeudet tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen mahdollisuuteen elää yhteiskunnassa, ansaita elantoa, harjoittaa ammattiaan ja luoda uutta.  Menestyvä yrittäjyys on hyväksi meille jokaiselle sillä se vahvistaa työllisyyden lisääntymistä ja talouskasvua. Vaikka kaikista ei tule yrittäjiä, järjestelmän on kyettävä tukemaan niitä, jotka yrittäjyyden omaksi polukseen yhteiskunnassamme valitsevat.