Kuntavaaleista eteenpäin

Suuri kiitos kaikille, jotka käyttivät heille työllä ja vaivalla aikanaan taistellun äänioikeutensa.

Kuntavaalien tulos todisti, että jatkossa Perussuomalaiset ovat myös voimakkaasti mukana kuntapolitiikassa. Ruokolahdella valtaa Perussuomalaisille siirtyi SDP:ltä ja Kokoomukselta, edellisiin vaaleihin verratessa Ruokolahden SDP menetti 2 paikkaa, vaikka vaikutus on yhden paikan suuruinen, 2008 vaalien jälkimainingeissahan yksi SDP:n listoilta valtuustoon päässyt loikkasi Keskustan riveihin, josta ei nyt mandaattiaan saanut uusittua. Vaalien valopilkku löytyy Imatralta, jossa SDP lisäsi yhdellä paikalla edustustaan.

Vaalitulosten ratkettua alkavat neuvottelut tulevista paikkajaoista. Lautakuntien ja hallitusten kokoamisissa tullaan kohtaamaan ennennäkemättömiä haasteita. Sukupuolikiintiöiden täyttyminen tulee olemaan toisissa kunnissa ja puolueryhmissä todellisen työn tulosta. Esimerkiksi Ruokolahdella Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaina oli ainoastaan miehiä. Sellaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, että yhden puolueen kaikki paikat olisivat vain miespaikkoja. Olisi kuitenkin väärin väittää, että ongelma olisi vain Perussuomalaisten, ylipäänsä Etelä-Karjalassa valtuustoihin valikoitui naisia miehiä vähemmän.

Tulevassa on mielenkiintoista nähdä millaisia uusia asetelmia kuntiin syntyy. Ketkä löytävät asiapohjalta toisensa? Vain harvassa kunnassa voi yksi puolue sanella politiikan suuntaa. Yhteistyötä on tehtävä. Kuntapäättäjä joutuu ottamaan vastuuta omista sanoistaan, eikä pelkkä retoriikka tai Eduskunnassa nähtävä kaiken kritisointi ole mahdollista. Kuntapolitiikassa ei ole hallitus vastaan oppositio –asetelmaa. Toivon hartaasti, että Perussuomalaiset ovat valmiita vastuulliseen yhteisten asioiden hoitoon. Nyt on sitten niiden tekojen aika, kaikilla valtuustoihin valituilla.

Eduskunnassa ei työskennellä tällä viikolla normaalisti. Suurin osa Kansanedustajista viettää istuntovapaata. Helsingissä istuntosalista paikkansa ottavat Pohjoismaiden kansanedustajat. Pidän tänään keskiviikkona Pohjoismaiden-neuvoston 64. istunnossa Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan jäsenenä ns. selostajapuheenvuoron. Pohjoismaisia rajaesteitä kommentoivassa puheenvuorossani pääpaino on Tanskan omaksumassa käytännössä karkottaa Pohjoismaiden kansalaisia, jotka hakevat maassa sosiaaliapua. Pohjoismaiden välillä on voimassa oleva sopimus, joka mahdollistaa avun hakemisen. Oikeudenmukaisuuden nimissä vaaditaan jatkuvaa työtä, ettei Suomen kansalainen, joka asuu Tanskassa, työttömäksi jäädessään joudu työttömyysetuuden sijaan häädetyksi maasta. Tanskalainen saa meillä Pohjoismaisen sopimuksen mukaisesti saman kohtelun kuin oman maan kansalainenkin. Työssä oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi ei voi levätä.

Kolumni on julkaistu Uutisvuoksessa 31.10.2012