Vuoden 2018 valtakunnalliset Vuokralaispäivät pidettiin 28.–30.9.2018 Tukholman risteilyllä ja minä sain puheenjohtajan roolissa kunnian avata ja puheenjohtaa tilaisuuden. Itämeren laineilla seilasi yli 250 asumisesta kiinnostunutta vuokralaiset ry:n jäsentä ympäri Suomea. Kahden seminaaripäivän ohjelma kattoi mielenkiintoisia puheenvuoroja niin asukastoiminnasta, asumisen tämän hetken tilanteesta, kuin tulevaisuudestakin kustannusten ja vuokramuotojen valossa.

Asumisen hinta on tärkeä osa Vuokralaisten edunvalvontatyötä, mutta kyse on myös tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisesta. Kohtuuhintainen asuminen on tärkeää, sillä asumisen hinta leimaa vahvasti jokaisen elämää.

Johdin Sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässämme työryhmää, joka teetti selvityksen lapsiperheköyhyyden syistä. Enemmistö kyselyyn vastanneista tuhannesta ihmisestä piti asumisen hintaa eniten perheen toimeentuloon vaikuttavana tekijänä. Tänä päivänä jopa yli 860 000 ihmistä saa asumistukea. Asuminen on siis selkeästi ylihinnoiteltua ihmisten tulotasoihin verraten.

Erityisen vaikea tilanne on yli 400 000 ihmisellä, joilla maksuhäiriömerkintä estää vuokra-asunnon saamista. Yhteiskunnan sosiaalipoliittisten rakenteiden tulisi tukea nimenomaan perustarpeiden täyttämistä, siksi seuraavalla hallituskaudella tulevan hallituksen tulee huomioida lainsäädännöllä maksuhäiriömerkinnän muodostamaa estettä välttämättömyyshyödykkeiden hankkimiseen.

Omassa avauspuheenvuorossani käsittelin tulevaan hallituskauteen sisällytettäviä tavoitteita, joiden puolesta me Vuokralaiset kannamme erityisesti huolta. Teemme työtä päämääriemme eteen olemalla suoraan yhteydessä lainsäädäntötyötä tekevään ministeriöön sekä ARA:an, jakamalla asiantuntemustamme sekä viestimällä mediassa asumiseen liittyvistä tärkeistä kysymyksistä.  Me puheenjohtajat, Silvia Modig ja minä, vaikutamme toki myös työmme kautta eduskunnassa.

Näistä ensimmäinen on kysymys ARA-asuntojen omakustannusvuokran ja asumisoikeusasuntojen vastikkeiden määräytymisestä ja siitä, miten asukkaille pitää antaa tietoa vuokranmääritykseen liittyvistä seikoista. ARA-asunnoissa kirjo vuokrien ja vastikkeiden tasaus- ja pisteytysjärjestelmien osalta on laaja eikä se aina ole asukkaalle oikeudenmukaisin.

Ongelmaksi voi muodostua se, etteivät asukkaat saa aina kustannuspaikkakohtaisia talousarvioita tai tilinpäätöksiä, vaan joutuvat luottamaan tasausjärjestelmän lopputulemaan –  ilman lisäselvityksiä omakustannusperiaatteen toteutumisesta juuri heidän talossaan. Laki sallii pääomakulujen ja isojen korjauskulujen tasauksen, mutta nekin tiedot on pystyttävä näyttämään kohdekohtaisesti eli asukkailla pitää olla tiedossa se, kuinka paljon oma kohde kustantaa tasausjärjestelmän kautta muiden kohteiden pääoma- ja korjauskuluja. Vuokranmäärityksen säännöt ovat myös muuttuneet vuosien varrella ilman, että asukkaat olisivat päässeet vaikuttamaan muutoksen perusteisiin.

Vaikka lain kirjain toteutettaisiinkin, yhteishallintolain hengen vastainen käytäntö saattaa heikentää asukkaiden motivaatiota toimia asuintalonsa eduksi. Esimerkiksi talkoohengessä suoritettujen kiinteistön kuntoa ja energiasäästöä parantavien toimien ajatellaan vaikuttavan vuokraa alentavasti – mutta entä jos asukkaat maksavat sittenkin ”liikaa vuokraa” muiden, vähemmän aktiivisten taloyhtiöiden eduksi?

Aito läpinäkyvyys edellyttää, että asukkaat saavat tietää mikä osuus vuokrasta tai vastikkeesta menee oman talon hoitokuluihin ja mikä pääoma- tai hallinnollisiin kuluihin.

Me Vuokralaisissa haluammekin lisätä asukkaiden ymmärrystä siitä, mitä omakustannusvuokraan voi sisällyttää. Vaadimme lisäksi selkeämpiä pelisääntöjä taloyhtiöiden hallintokulujen määrittelyyn ja suuruuteen. Läpinäkyvyyttä ja tasavertaisuutta edistäisi myös vuokrien esittäminen kokonaisvuokrahinnan sijaan neliöhintana, joka mahdollistaa vuokratason todellisen vertailun saman taloyhtiön sisällä.

Toisena keskeisenä tavoitteenamme on pyrkiä varmistamaan asukkaiden asumisturva myös vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa erityisesti silloin, kun vuokranantajana on markkinoiden suhdannevaihteluille herkkä sijoittaja. Korkojen nousu, kun nostaa vuokratasoa. Sijoitusyhtiöt ovat saaneet huolestuttavassa määrin jalansijaa asuntomarkkinoilla, siksi tarvitsemme vastavoimaksi lisää kohtuuhintaisia sekä vuokrakehitykseltään tasaisia ARA-asuntoja.

Asuntopolitiikan kehittäminen on keskeinen osa hyvinvointivaltiomme perustan vahvistamista ja sitä kautta eriarvoisuuden vähentämistä. Jokaisella tulee olla mahdollisuus valita jatkossakin haluamansa asumismuoto, mutta sosioekonomisten luokkien mukaan hahmottuva kaupunki ei ole kenenkään etu.