Erityistukea tarvitsevien nuorten puolesta

Kolumnit

Erityistukea tarvitsevien nuorten puolesta

Marraskuussa olen urakoinut erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten asialla. Kiirehdin pohjoismaiden neuvoston istunnossa ADHD-tutkimuksia. Norjassa on käynnistymässä maailmanlaajuisesti huomattavan laaja-alainen ADHD-tutkimus. Toivoin pohjoismaisen ministerineuvoston tukevan tutkimuksen onnistumisen edellytyksiä ja tältä pohjalta edellytin, että tutkimustulokset saadaan niiden valmistuttua pikaisesti myös muiden pohjoismaiden käyttöön. Erityislapset perheissä ja koulumaailmassa tuovat arkeen värikkyyttä, rikkautta, mutta myös haasteita arjen sujuvuudelle. Tiedon lisääntyminen auttaa lasta ja hänen kanssaan toimivia ja eläviä.

Jätin oppilashuollon mitoituksista ja niiden kirjaamisesta lakiin myös toisen asteen opiskelupaikoissa kirjallisen kysymyksen.

Laissa ei ole määritelty perusopetuksen jäljiltä oikeutta riittävään erityistukeen. Juuri erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla jatkuvuus on tärkeää. Kunkin oppilaan kohdalla toimiviksi tiedetyt toimintatavat siirtyisivät perusopetuksesta uuteen oppilaitokseen siirtyvän oppilaan mukana. Tämä aivan varmasti vähentäisi pudokkaiden määrää ja auttaisi yksilön opinnoissa menestymistä.

Nyt on vaara, että tukitoimien puute johtaa erityistä tukea tarvitsevan nuoren oppimismotivaation laskuun ja opinnoissa edistymättömyyteen sekä sen myötä uhkaavaan syrjäytymiseen. Mielestäni on kestämätöntä ja epäinhimillistä, että nuori, joka on erityistoimien avulla selviytynyt opinnoistaan, jää tyhjän päälle peruskoulun jäljiltä. Suomessa on varmasti kouluja, joissa erityistuen tarve huomioidaan hyvin, mutta lainkirjaimen puuttuminen aiheuttaa paljon tilanteita, joissa oppilas jää ilman tukitoimia. Tämä tarpeeton riskinotto tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos tukitoimien puute johtaa koulutuksen keskeyttämiseen.

Viesti huolesta erityisoppilaiden osalta on sama opettajilta, vanhemmilta ja ammattijärjestöiltä. Nuorten yhteiskuntatakuu taistelee syrjäytymisen uhkaa vastaan. Esittämäni erityisen tuen velvoitteen kirjaaminen lukiolakiin sekä lakiin ammatillisesta koulutuksesta vastaisi yhteiskuntatakuun toteutumisen haasteeseen.

Hallitukselta lähti viime perjantaina lausuntokierrokselle lakiesitys opiskeluhuollon järjestämisestä. Toivon siitä löytyvän riittävän tarkasti myös tässä esille nostamani seikat.

Tämä on viimeinen kolumnivuoroni vuonna 2012. Haluan toivottaa kaikille lukijoille hyvää Suomen tasavallan 95. itsenäisyyspäivää. Kynttilöitä ikkunoille on sytytetty meillä milloin minkäkin hallitsijan kunniaksi. Muun muassa sortovuosina 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun kynttilöistä tuli kapinan ele. Runebergin päivänä, 5. helmikuuta alettiin polttaa ikkunoilla kynttilöitä, jotka symboloivat vastalausetta venäläistämistä vastaan. Sytytettäköön nyt kynttilät vapaan ja itsenäisen isänmaan kunniaksi ja niiden sukupolvien, joilta olemme sen perineet.

Kolumni on julkaistu Uutisvuoksessa (s. 4) 2.12.2012