Kymäläinen välikysymyskeskustelussa: Kenenkään ei pidä joutua valitsemaan leivän ja lääkkeiden väliltä

Eriarvoisuuden kasvu suomalaisten välillä ei ole sattumaa, toteaa eriarvoistumista käsittelevän välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Suna Kymäläinen (sd.).

– Se on seurausta epäoikeudenmukaisesta politiikasta.

Kymäläinen muistuttaa, että yhteiskuntamme pahimmaksi turvallisuusuhaksi on noussut ihmisten ja ihmisryhmien välinen eriarvoisuus. Eriarvoisuus syö ihmisten luottamusta toisiinsa ja tulevaisuuteen.

-Eriarvoisuus kasvaa maassamme huolestuttavasti, ja mikä pahinta, se syvenee. Työllisyyden parantaminen ja talouskasvu eivät yksin riitä.  Kyse on siitä, miten työllisyyden ja talouden kasvu jaetaan. Meidän mielestämme kasvu kuuluu kaikille.

Hallitus on leikannut koulutuksesta sen jokaiselta tasolta. Koulutusleikkausten lisäksi hallitus on tehnyt hyvin kylmää leikkauspolitiikkaa, joka kohdistuu ihmisiin jotka ovat riippuvaisia sosiaalietuuksista, työttömyysturvasta, opintotuesta, lapsilisistä, asumistuesta ja pienistä työeläkkeistä, kansaneläkkeestä tai takuueläkkeestä.

– Hallitus on lisännyt erityisesti yli 65-vuotiaiden pienituloisuutta. Etenkin kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa olevilta ihmisiltä on leikattu rajusti. Samalla asumisen kulut ovat kallistuneet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkekorvauksia on leikattu. Nämä leikkaukset ovat etenkin eläkeläisille kovia, isoja asioita, jotka vaikeuttavat arjessa pärjäämistä.

– Hallitus on leikannut ihmisiltä, jotka joutuvat valitsemaan lääkkeiden ja leivän välillä. Se on valinta, jonka eteen kenenkään ei pidä joutua hyvinvointiyhteiskunnassa.

Suna Kymäläisen puheenvuoro kokonaisuudessaan:

Välikysymys eriarvoistumisesta

7.12.2017

kansanedustaja, välikysymyksen 1. allekirjoittaja Suna Kymäläinen

Arvoisa puhemies

Satavuotiaassa Suomessa on paljon hyvää. Olemme hyvinvoinnin kärkimaita monella eri mittarilla.

Kun suomalaista hyvinvointivaltiota lähdettiin rakentamaan, lähtökohta oli että kaikki otetaan mukaan – ja kaikki pidetään mukana.  Nyt tämä perusajatus tuntuu hävinneen Sipilän hallituksen arvomaailmasta.

Puhuttelevana esimerkkinä tästä on Heikki Hurstin itsenäisyyspäivän ruokajakelu. Kuljin eilen tuntia ennen jakelun alkua Hakaniemen torilla, jossa oli jo satojen metrien jono ihmisiä odottamassa ruokakassia.

Eriarvoisuuden kasvu suomalaisten välillä ei ole sattumaa. Se on seurausta epäoikeudenmukaisesta politiikasta.

 

Yhteiskuntamme pahimmaksi turvallisuusuhaksi on noussut ihmisten ja ihmisryhmien välinen eriarvoisuus. Eriarvoisuus syö ihmisten luottamusta toisiinsa ja tulevaisuuteen.

Eriarvoisuus kasvaa maassamme huolestuttavasti, ja mikä pahinta, se syvenee.

Arvoisa puhemies,

Leikkaukset koulutukseen ja osaamiseen. Leikkaukset pienituloisten toimeentuloon ja palveluihin. Leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon. Leikkaukset työttömille. Leikkaukset lapsiperheille. Leikkaukset eläkeläisten toimeentuloon, asiakasmaksuihin, lääkekorvauksiin. Tämä on Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten – ja ennen Perussuomalaisten – hallituksen politiikkaa. Samaan aikaan hallitus on jakanut hyvätuloisille veronkevennyksiä. Miljoonaperintöjen verotusta on kevennetty.

Eilen itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa arkkipiispa Kari Mäkinen toivoi, että eduskunnalla olisi viisautta ymmärtää, että talous on kansalaisia varten eikä kansalaiset taloutta varten.

Valitettavasti nyt näyttää, että taloustalkoissa mietitään, kuinka kansalaisista saadaan irti tehoja ja hyötyä. Ei ole ihme, että tällaisessa asenneilmapiirissä yhä useampi pelkää putoamista hyvinvointiyhteisvaltion turvaverkon läpi.

Palautan ajatukset takaisin tiistain juhlaistuntoon – Jos haluamme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan– jos me päätämme yhdessä turvata sen tulevaisuuden, meidän pitää aloittaa lapsista, sillä heissä on tulevaisuutemme.

Meidän on turvattava lapsille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada hyvä lapsuus, haaveidensa koulutus ja onnellinen elämä. Meidän pitää tehdä lapsen osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä ja lapsen edun mukaisia päätöksiä, jotta lapset välttyvät koulukiusaamiselta, yksinäisyydeltä ja syrjäytymiseltä. Heikoimmassa asemessa olevien lasten on saatava yhteisistä voimavaroista tukea, jotta huono-osaisuuden ja köyhyyden kierre katkeaa.

Arvoisa puhemies!

Jokaisella lapsella on oltava samanlaiset oikeudet laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, joka parantaa kouluvalmiuksia ja koulumenestystä. Sillä torjutaan niin välittömiä köyhyyden kokemuksia, kuin pitkittyvää huono-osaisuuttakin.

Lapset saavat vaihtelevasti varhaiskasvatusta eri kunnissa, kun hallitus on rajannut lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Tämä merkitsee yhdenvertaisuuden heikkenemistä. Koska alueilla on erilaisia käytäntöjä ja perheiden välillä on merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia eroja, yhä useammin lapset aloittavat perusopetuksen hyvin erilaisista lähtökohdista käsin.

Opettajien ammattijärjestön mukaan Suomi panostaa perusopetukseen vähiten Pohjoismaista. Erot koulujen ja luokkien välillä sekä oppimistuloksissa jakaantuvat: runsas viisi prosenttia ikäluokasta ei saavuta minimitasoa lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Joka kahdeksas poika jää kokonaan vaille jatko-opinnoissa tarvittavaa lukutaitoa. Lapsi, joka ymmärtää heikosti lukemaansa, joutuu arkielämässä vaikeuksiin. Puutteellinen luku- ja kirjoitustaito näkyy myös koulutusvalinnoissa.

Arvoisa puhemies!

Puhumme maksuttomista lukio- ja ammattiopinnoista, mutta todellisuus on, että opinnot ovat jatkuvasti kallistuneet. Pelastakaa Lapset ry:n kyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista kertoi opintokulujen  vaikeuttaneen perheen taloutta.

Koulutuksen periytyminen ja eriytyminen perheen varallisuuden mukaan rajoittavat nuorten mahdollisuuksia. Nuoret joutuvat hylkäämään haaveidensa ammatin ja valitsemaan sen koulutuksen, johon on varaa. Tämä puolestaan lisää opintojen keskeyttämisen riskiä. Osa ei aloita toisen asteen opintoja lainkaan.

Tästä huolimatta hallitus on leikannut koulutuksesta jokaisella koulutustasolla. Hallitus on leikannut nuorisotakuuta ja hallitus leikkaa nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Hallitus on leikannut opintotuesta. Hallitus on lyhytnäköisesti säästänyt juuri siitä missä kasvun mahdollisuudet ovat suurimmat: lapsista, nuorista, koulusta ja oppimisesta!

Arvoisa puhemies,

Jokainen ihminen on yksilö, mutta olemme aina myös yhteisön jäseniä. Ja ympäröivällä yhteisöllä on voimakas vaikutus meistä jokaiseen. Se voi painaa tai nostaa, lannistaa tai kannustaa. Erityisesti se vaikuttaa lapsiin ja nuoriin, joiden oma identiteetti on vasta rakentumassa. Kuten viisas sanonta kuuluu: Lapsen kasvattaa koko kylä.

Hallituksen eriarvoisuutta lisäävä politiikka on erityisen haitallista, koska niin monet päätökset – tuloerojen kasvattamisesta koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksiin – osuvat samoihin perheisiin, ihmisryhmiin ja samoihin alueisiin. Ja silloin vaikutukset myös kertautuvat.

Asuinalueiden eriarvoistuminen syö paitsi hyvinvointia, myös keskinäistä luottamusta. Suuri- ja pienituloisten keskittyminen omille alueilleen uhkaa luoda kuplia, joiden välillä ei enää ymmärretä toisten todellisuutta.

Puhemies

Helsingin uutiset kertoi äskettäin, että pääkaupungissamme on alueita, joissa jopa 40 prosentilla 20-29 vuotiaista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta.  Vastaavaa löytyy muista suurista kaupungeista ja vaikeuksiin ajautuneilta pienemmiltä paikkakunnilta.

Haastateltu tutkija kommentoi tilannetta:

Sitaatti: ”(Etenkin nuoriin) naapurustolla voi olla suuri vaikutus. Heikommilla alueilla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemisesta tulee enemmän normaalia ja ehkä omat tavoitteet asetetaan alemmaksi kuin toisilla alueilla.” sitaatti kiinni.

”Asetetaan omat tavoitteet alemmaksi”, arvoisa puhemies. Tässä on yksi eriarvoisuuden keskittymisen tragedia. Nuoret eivät jaksa enää edes unelmoida. He eivät saa ympäröivältä yhteisöltä kannustusta haastaa itseänsä.

Meillä ei ole varaa menettää näitä nuoria. Tulevaisuuden työelämässä pelkällä peruskoulupohjalla on yhä vaikeampi pärjätä, ja siksi tarvitaan nopeita toimia. Tarvitaan oppivelvollisuuden pidentämistä mutta tarvitaan myös alueellisen eriarvoisuuden torjuntaa. Emme halua Suomeen alueita, joilla nuoret pitävät syrjäytymistä ja työttömyyttä niin normaalina, ettei sitä vastaan kannata edes kamppailla.

Liian usein heikosti menestyvällä alueella on myös heikot julkiset palvelut. Julkisen vallan pitää torjua alueellista eriarvoistumista, ei pahentaa sitä.

 

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus!

Suomalaisten terveyserot ovat suuret, myös kansainvälisesti arvioituna. Köyhimmän ja rikkaimman miehen elinajanodotteessa on yli 10 vuoden ero. Tämä on valtava ero ihmiselämässä, mutta tällä on myös valtava vaikutus yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti!

Ihmisten eriarvoisuus näkyy paitsi kuolleisuudessa ja sairastavuudessa, myös sote-palveluiden käytössä. Niitä käyttävät suhteessa enemmän paremmin toimeentulevat.

Mutta mitä tekee hallitus? Ajaa eteenpäin sote-uudistusta, jonka ennustetaan lisäävän eroja palveluiden saatavuudessa ja käytössä. Valinnanvapausmalli tarjoaa yhä enemmän yhteisin verovaroin rahoitettuja palveluita hyväosaisille. Vaikeuksia on ennustettu juuri huonommassa tilanteessa oleville ihmisille. Asiakasmaksujenkin pelätään nousevan.

Toinen tärkeä syy terveyserojen selittäjänä on elintavat. Etenkin päihteiden käytöllä on suuri merkitys alimmissa tuloryhmissä. Ja mitä tekee hallitus? (Kokoomuksen johdolla) hallitus tekee alkoholipolitiikkaa, joka tulee kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan lisäämään alkoholin kulutusta, alkoholin haittoja ja alkoholikuolemia!

Arvoisa puhemies,

Hallitus, te puhutte työllisyyden ja talouskasvun merkityksestä. Mutta me puhumme nyt teidän leikkauspolitiikkanne seurauksista. Haluamme nyt selityksiä sille, miksi te teette päätöksiä, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja pienituloisuutta. Työllisyyden parantaminen ja talouskasvu eivät yksin riitä.  Kyse on siitä, miten työllisyyden ja talouden kasvu jaetaan. Meidän mielestämme kasvu kuuluu kaikille!

Te olette tehneet hyvin kylmää leikkauspolitiikkaa, joka kohdistuu ihmisiin jotka ovat riippuvaisia sosiaalietuuksista, työttömyysturvasta, opintotuesta, lapsilisistä, asumistuesta ja pienistä työeläkkeistä, kansaneläkkeestä tai takuueläkkeestä.

Te olette lisänneet erityisesti yli 65-vuotiaiden pienituloisuutta. Etenkin kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa olevilta ihmisiltä on leikattu rajusti. Samalla asumisen kulut ovat kallistuneet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkekorvauksia on leikattu. Nämä leikkaukset ovat etenkin eläkeläisille kovia, isoja asioita, jotka vaikeuttavat arjessa pärjäämistä.

Te olette leikanneet ihmisiltä, jotka joutuvat valitsemaan lääkkeiden ja leivän välillä!

Se on valinta, jonka eteen kenenkään ei pidä joutua hyvinvointiyhteiskunnassa!

Työmarkkinoilla te olette toimineet työnantajien asianajajina.

Olette uhanneet pakkolaeilla ja ajaneet työntekijöiden etujen puolustajat nurkkaan. Ja: te olette leikanneet julkisen alan pienipalkkaisten naisten lomarahat!

Hallitusohjelmaan sisältyy tavoite siitä, ettei kokonaisveroaste nouse. Seuraukset on nähty.

Pelkät veronalennukset ja satsaukset yritystukiin työllisyyden nimissä eivät riitä meille hyvinvointipolitiikan sisällöksi. Ettekö te ymmärrä, että hyvinvoinnin sattumanvarainen valuminen hyväosaisilta alaspäin ei riitä hyvinvointivaltion määritelmäksi. Tarvitaan aktiivisia tekoja kasvun tasaisemmaksi jakamiseksi!

 

Verovaroilla toteutetut palvelut ja koulutus ovat suomalaisten hyvinvoinnin tae. Niillä varmistetaan, että palkat pysyvät riittävällä tasolla ja että suomalainen osaaminen kestää vertailun maailmalla.

Meille hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa oikeudenmukaista tulonjakoa, kaikille saatavissa olevia sosiaali- ja terveyspalveluita, tasavertaista koulutuspolitiikkaa, joka antaa taustasta riippumatta mahdollisuuden edetä. Se tarkoittaa vastuullista asunto-, rakentamis- ja yhdyskuntapolitiikkaa.

Arvoisa puhemies,

Suomi on maailman turvallisimpia paikkoja. Meillä on oikeuksia, joista monissa muissa maissa vain haaveillaan. Meillä on maa, jonka hyvyyttä olisi syytä vaalia.

On ymmärrettävää, että kasvunkin aikana varakkaat vaativat oikeuttaan pitää itse hankkimansa – tai perimänsä, vaatien verohuojennuksia.  Mutta on outoa, että Sipilän ja Orpon hallitus unohtaa asemansa koko maan hallituksena, jonka tehtävänä olisi eheyden takaaminen ja kaikkien suomalaisten eduista huolehtiminen.

Hallitus toimii epäoikeudenmukaisesti tulo,- ja terveyseroja kasvattaen, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaventaen, sekä lastemme mahdollisuuksia rajoittaen.

Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen: ”Eduskunta katsoo, että hallitus on lisännyt tekemillään päätöksillä ihmisten välistä eriarvoisuutta ja tuloeroja. Tästä syystä eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”