Torppaako säädöksemme ammattilaiset ulos työmarkkinoilta?

Eduskuntatyö,Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Torppaako säädöksemme ammattilaiset ulos työmarkkinoilta?

Kymäläinen haluaa selvyyttä: Torppaako säädöksemme ammattilaiset ulos työmarkkinoilta?

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen ammattipätevyyden, metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien ja metsien sertifioinnin yhteensovittamisesta Suomessa.  Ruokolahtelainen Kymäläinen näkee tilanteessa syntyneen käsittämättömän umpikujan, jonka seurauksena metsänhoidon ammattilaisilta kuihtuu ammattinsa harjoittamisen edellytykset ja metsätyövoimaa uhkaa työmarkkinoilta ulos jääminen.

– Niin hyvä asia kuin oppisopimuskoulutus ammattipätevyyden hankinnan kannalta onkin, niin ei siitä saa syntyä leikkuria hallinnollisten epäselvyyksien takia, vain huomataksemme jälkeenpäin, ettei tällaisella pätevyydellä olekaan enää mitään merkitystä. Ja samaan aikaan tuskaillaan sähkökatkojen takia, kun ei ole tekeviä käsiä, hämmästelee Kymäläinen.

– Onhan se outoa, että sertifikaattikaan ei ymmärrä suomalaista metsänkorjuuta. Suomi on kuuluisa hyvästä ympäristönhoidosta ja suojelutoimista. Jotenkin tuntuu että tässä on huomaamatta syntynyt epäkohta, joka edellyttää korjaustoimenpiteitä. Eihän voi olla niin, että työntekijä koulutetaan, muttei kuitenkaan synny mahdollisuutta ansaita ammatilla elantoa, selvittää Kymäläinen.

– Samalla on jäänyt huomaamatta EU:n työntekijän sosiaaliset perusoikeudet, kun edelle on juossut sertifikaatti-ehdottomuus, Kymäläinen jatkaa.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Oppisopimuskoulutetun ammattipätevyys, metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien noudattaminen ja metsien sertifiointi

Eduskunnan puhemiehelle

Oppisopimuskoulutus ammattipätevyyden hankkimiseksi on nostettu aivan oikein yhdeksi väyläksi kouluttautua työmarkkinoille ja pätevöityä työelämään. Nyt kuitenkin metsäyhtiöiden YT-neuvottelujen aikana ovat oppisopimuskoulutus ja työsuhteissa ja olevat työntekijät joutuneet törmäyskurssille, jolla ilmeisesti on myös laajempia heijastusvaikutuksia työvoiman sosiaalisten perusoikeuksien valossa ja jopa metsien sertifiointijärjestelmästä asiakokonaisuutta tarkasteltaessa.

Sertifioinnin saamisen, ja metsän myymisen edellytyksenä olevat kriteerit edellyttävät metsän hoidon ja hakkuiden suoritetun tarkkojen reunaehtojen täyttämistä. Yksi näistä on kaadetun puun mittaus. On tilanne, jossa oppisopimuskoulutettu metsuri kaataa puun ja mittaa sen aivan koulutuksen ja ohjeiston mukaisesti luontoarvoja ja metsän monimuotoisuutta kunnioittaen. Tällä hetkellä on kuitenkin syntynyt tilanne, jossa oppisopimuskoulutetun metsurin ammattipätevyys ei sisällä puun mittausta ja niinpä kaadettu puu ei ole sertifioinnin mukaisesti oikein kaadettu. Se ei ole siis markkina-arvoltaan kurantti.

Kyse on siis siitä, kuka mittaa puun. Tällä hetkellä ainoa sertifikaatin sallima mittaustapa on konemittaus. Työmittaus on loppunut, eikä näin ollen sinänsä laillinen kauppamittausasiakirja ole Suomessa dokumentoitu siten, että se täyttäisi sertifikaatin. Vuodesta 1997 ollut koneellisen puunkorjuun mittausjärjestelmä vähentää laadun ja määrän mittavirheenä neljä prosenttia. Syntynyt tilanne on ollut omiaan madaltamaan metsätyövoiman sosiaalisia perusoikeuksia. Määrä ja laatu eli hinta perustuu tehdasmittaukseen ilman muutoksenhaku mahdollisuutta.

Irtisanotut työehtosopimukset ja 3.3.2013 voimaan tullut asetus siirtävät vastuun metsän omistajille metsien hoidon uudelleen tarkastuksista (sertifikaatin edellyttämistä auditoinneista). Näin muodolliset ammatilliset pätevyydet ovat muuttuneet arvottomaksi ja vieneet kannattavuuden sinänsä tärkeältä ja tarpeellisilta metsureiden joukolta ja muuttaneet ison osan suomalaismetsiä taloudellisesti huonoiksi sijoituksiksi, pelloiksi jotka korjataan koneellisesti 20 vuoden välein aukkohakkuina. Näin menetetään metsien hiilinieluvaikutus, kun metsä kaadetaan kuitupuuksi, eikä markkinoille saada riittävästi tukkipuuta teollisuuden raaka-aineeksi.

Sosiaalisten perusoikeuksien näkökulmasta jo olemassa oleville pätevyyksille tulisi luonnollisesti lisätä pätevyys myös mittauksiin ja näin lisätä työn arvoa markkinoilla sekä samalla mahdollistaa metsän omistajan tahdosta riippuvainen tapa kasvattaa ja hoitaa metsäomaisuuttaan kannattavasti myös poimintahakkuina luontoarvoja kunnioittaen. Nyt vallalla oleva tapa siirtää näitä ammattilaisia työttömiksi, eläkkeelle tai elättää tukijärjestelmillä, jolloin ansio maksetaan palkan sijasta tukena. Tämä sotii räikeästi vastoin sosiaalisia perusoikeuksia. Nyt kaikki yli 53-vuotiaat voidaan siirtää yhteiskunnan maksettaviksi. Syntyneestä umpikujasta ulospääsyksi ainoaksi tieksi näyttäisi muodostuvan metsureiden ammattipätevyyden muuttaminen mittauspätevyydeksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy koulutuksen, ammattipätevyyden ja metsätyövoiman sosiaalisten perusoikeuksien sekä metsien sertifiointi-järjestelmien yhteensovittamiseksi, jotta Suomen työvoima ja metsävarallisuus saadaan hyödynnetyksi tarkoituksenmukaisesti luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen ja metsien hiilinielujen tehon maksimoimiseksi?

Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2014

Suna Kymäläinen /sd