Tiet – huoltovarmuuden tae joka metrillä

Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Tiet – huoltovarmuuden tae joka metrillä

Huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa. Tieverkostomme kunnolla ja toimivuudella on merkittävä tehtävä kaikkien logistiikkaketjujen toiminnan turvaamiseksi. Oleellista on myös se, kuka tai ketkä ovat ne toimijat, jotka tieverkostoa käyttävät.

Sisäministeriön tulevaisuuskatsauksessa vuodelta 2014 huomautettiin, että turvallisuuden tunteen heikkeneminen ja ajatus siitä, että yhteiskunnan palveluita tullaan mahdollisesti karsimaan omalta asuinpaikalta, saattavat vähentää tulevaisuudessa luottamusta yhteiskuntaa ja viranomaistoimintaa kohtaan. Tätä kansalaisten kokemaa tunnetta ei voi vähätellä – ei myöskään tieliikenteen osalta, ei tienkunnon, eikä sen käyttäjien osalta, erityisesti, jos raskaankuljetuskaluston toimijat käyttävät yhä suuremmassa määrin muualle kuin Suomeen rekisteröityä kalustoa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarakuljetuksista eli kabotaasirajoitusten lievennyksestä, uhkaa suomalaisen rekkaliikenteen tulevaisuutta. Epäilijöiden joukko ei ole pieni, se on käynyt asian käsittelyssä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa selväksi. Monet eri tahot ovat perusviestiltään selkeitä: ei olla varmoja, että onko Suomelle oikeudellisesti välttämätöntä ottaa direktiivi käyttöön.

Kansallisesta kabotaasin määritelmästä luopumisella arvioidaan olevan myös huoltovarmuusvaikutuksia. Koska kabotaasia ei kyetä valvomaan riittävästi, ei sen osuudesta Suomessa ole tarkkaa käsitystä, siksi myöskään muutoksen vaikutuksia ei pystytä ennustamaan tarkasti.

EU:n säädöksessä tilapäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti, mikä vaikeuttaa kabotaasin valvontaa entisestään. Järjestelmään jää aukkoja ja valuvikoja, jolloin sitä voidaan käyttää direktiivin hengen vastaisesti, siten että tilapäisestä tulee ikään kuin pysyvää. Kukaan ei kykene kontrolloimaan, kuinka monta kertaa lastista on purettu tai mahdollisesti uudelleen Suomen sisällä lastattu. Tällöin sillä voi olla vaikutuksia Suomen kuljetusmarkkinoihin, koska ulkomaille rekisteröidyt toimijat toimivat Suomessa erilaisella kustannusrakenteella kotimaisiin verrattuna.

Kabotaasin vaikutuksien arvioidaan kohdistuvan erityisesti pieniin ja keskisuuriin kuljetusyrityksiin sekä kertaluonteisiin runko- ja siirtokuljetuksiin, jotka eivät perustu pitkäaikaisiin sopimuksiin. Näiden taloudellisen tilanteen heikentyminen ja mahdolliset konkurssit voi merkitä yhteiskunnan kannalta kuljetuskaluston osittaista siirtämistä ulkomaan rekisteriin – ulosliputusta.

Vaikka kuljetukset toimialana on erittäin kansainvälinen, huoltovarmuuden ylläpitämiseen tarvitaan toimiva Suomeen rekisteröity kuljetuskalusto ja sitä käyttävä osaava, olosuhteisiin koulutettu henkilöstö. Suomen huoltovarmuus perustuu kilpailukykyiseen suomalaiseen yritystoimintaan. Viranomaisilla on valmiuslain perusteella mahdollisuus ohjata tätä kalustoa poikkeusolosuhteissa kriittisten kuljetustarpeiden varmistamiseksi.

Direktiivi ei ole vaarantamassa välittömästi Suomen huoltovarmuutta. Selvää on kuitenkin, että nykyisessä direktiivissä on puutteita, joista johtuen direktiivin valvonnan mahdottomuudesta tai siihen jääneistä valuvioista saattaa aiheutua Suomen rekisterissä olevan kuljetuskaluston vähenemistä. Siksi on käynyt selväksi, että kaikkea luovuutta ei ole välttämättä vielä käytetty. Nykyisen direktiivin soveltamiseen liittyvät joustomahdollisuudet tulisi ensin hyödyntää.

Suna Kymäläinen
kansanedustaja (sd)
liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen

Kirjoitus julkaistu Suomen tieyhdistyksen Tie & liikenne -lehdessä 2/2016.