Suomalaisten köyhyys – onko se tiedostettu valinta?

Eduskuntatyö,Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Suomalaisten köyhyys – onko se tiedostettu valinta?

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd) jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen huonosta minimitoimeentulosta, jota hallituksen päätökset edelleen heikentävät. – Haluan hallituksen vastauksen siihen, miksi se edelleen heikentää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta, vaikka Suomi joutui matalasta toimeentuloturvasta jo viime vuonna Euroopan neuvoston tarkkailulistalle, Kymäläinen kiteyttää. – Perusturva ei nyt täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia, hän perustelee.

– En ymmärrä hallituksen politiikkaa, joka tiedostaen lisää köyhyyttä. Tiedetään, että syrjäytymisen kustannukset ovat suuret ja että syrjäytyminen on suuri sisäisen turvallisuuden riski, alleviivaa ruokolahtelainen Kymäläinen.

– Hallitus pelaa kaksilla korteilla unohtaen köyhät. Jo nyt on viestitetty ruokakassien jakajilta, että heiltä loppuvat resurssit eli ruoka. Mitä tapahtuu sitten kun edes ruokaa ei enää jaeta? Toisaalta hallitus on hokenut, ettei veroja koroteta. Mutta pelkästään päivähoitomaksujen korotusten kahden keskituloisen ja päivähoitoikäisen lapsen vanhempien veroa vastaava kiristys on puoli prosenttia per pää. Tästä on oikein sanominen vaikutuksista kaukana, sanoo Kymäläinen.

– Haluan kysymykselläni tietää, onko hallitus sitoutunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustamiseen vai onko se myymässä Suomen yksityisen voitontavoittelun murheelliselle alttarille. Tekemällä leikkauksia ja korotuksia ilman vaikutusarvioita ja kattavaa kohdentumisen selvittämistä jatketaan eriarvoistavaa politiikkaa.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Juha Sipilän hallituksen toimista Suomen perusturvan tason täyttämiseksi Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimukset

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan neuvosto on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Itse asiassa Suomi joutui Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalle jo viime vuonna. Nyt Suomen pitää itseään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona pitävänä raportoida säännöllisesti perusturvan parannuksista siihen asti, kunnes niiden taso täyttää vaatimukset.

Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura (SSOS) teki vuonna 2012 kantelun Suomen vähimmäisturvan tasosta Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle. Seuran mielestä sosiaaliturvan kehittäminen on ollut jäissä 1990-luvun lamasta lähtien. Tämä taas on johtanut maassamme köyhyyden lisääntymisen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Järjestö myös katsoo, että verotus heikentää entisestään etuuksien tasoa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka on saanut valituksen johdosta päätöksen sosiaaliturvan vähimmäissäännösten rikkomisesta.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moittii Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Komitea tarkasteli muun muassa toimeentulotuen, sairauspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa suhteessa suomalaisten keskituloon. Komitea katsoo päätöksessään, että kansalaisten minimitoimeentulon taso on Suomessa liian matala. Päätös merkitsee, ettei Suomen perusturvan taso täytä Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia.

Ulkoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat olleet eri linjoilla sosiaalikomitean kanssa. Ministeriöiden mukaan Suomen vähimmäisturvan riittävyyttä pitää arvioida laajemmin kuin yksittäisten etuuksien kautta. Komitea on huomioinut esimerkiksi toimeentulotuen tarkastelussa ainoastaan tuen perusosan, ei muita tuen osia. Suomessa toimeentulo voi koostua esimerkiksi työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. Julkisilla terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä on myös omat maksukattonsa, jotka kohtuullistavat potilaan terveydenhoitokustannuksia.

Ministeriöt ovat katsoneet Suomen kannaksi että, sosiaalietuudet, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja erilaiset terveydenhuollon maksukatot muodostavat Suomessa perusturvan kokonaisuuden.

Sosiaalikomitean mielestä työmarkkinatuki yhdessä muiden etuuksien kanssa ei takaa riittävää minimitasoa. Myöskään sitä ei pidetty varmana, että kaikki toimeentulotukea tarvitsevat saavat tukea riittävästi.

Nyt vuodesta 2008 alkanut lama ja taantuma ovat ajaneet Juha Sipilän hallituksen minimitoimeentulon leikkausten tielle. Köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten joukko on vain kasvanut. Valitettavasti hallituksen jo tekemät päätökset ja esitykset tulevista vaihtoehdoista jatkaa heikoimmilta nipistämisen linjaa, erilaisten tukien ja palveluiden leikkauksina sekä maksujen korotuksina, tämä kasvattaa vääjäämättömästi köyhyysriskiä sekä syrjäytyneiden lukumäärää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo raportoida seuraavaksi yhä pahentuvasta tilanteesta leikkaustensa johdosta ja Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta aiheutuvasta ristiriidasta,

miten hallitus pysäyttää syrjäytymisen kierteen Suomessa ja kohentaa Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten toimeentulotilannetta,

onko hallituksella tarkoitustakaan pitää Suomea pohjoismaisena hyvinvointivaltiona vai onko sen politiikan päämäärä jakaa kansalaiset A- ja B-luokan kansalaisiin,

onko hallitukselle kunnia-asia päästä pois Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan rikkomisesta järjestön tarkkailulistalta ja

mihin toimiin hallitus ryhtyy asiaintilan pikaiseksi korjaamiseksi?