Suomessa on tämän hallituskauden aikana leikattu jokaiselta koulutusasteelta. Välittämättä leikkausten aiheuttamista riskeistä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ei ammatilliseen koulutukseen tehtyjä 300 miljoonan euron leikkauksia kuitenkaan kadu. Samaan hengenvetoon hän silti toteaa, ettei 16-vuotias peruskoulun päättänyt nuori ole vielä valmis ottamaan vastuuta opinnoistaan, vaan tarvitsee aikuisen tukea ja ohjausta.

Niin, entä todellisuus? Mitä on tullut tehtyä ja jätetty tekemättä? Opetuksen siirtyminen verkkoon on vain lisännyt opiskelijoiden vastuuta omasta oppimisestaan. Opettajan korvaa yhä useammin tietokone: ammattiin kouluttautuvat tapaavat opettajiaan esimerkiksi lukiolaisia useammin netissä ja harvemmin luokkatilassa.

Ammatillisen koulutuksen uudistus kärsii sekin käynnistysvaikeuksista: yksilöllisyyttä ja verkko-opetusta ihannoinut reformi näkyykin kontaktiopetuksen vähäisyytenä, opettajien kiireenä sekä työrauhan häiriintymisenä. Tuloksena turhautuneita opettajia ja pettyneitä nuoria, joiden tulevaisuuden työura on uhattuna.

Myös ammatilliseen koulutukseen lisätty työssäoppiminen on huolettanut opettajia ja asiantuntijoita jo pitkään. Työelämään siirtyneiden taidossa on isoja puutteita ja pahimmassa tapauksessa ne voivat johtaa jopa vaaratilanteisiin.

Ministeri ei ole valmis ottamaan vastuuta ajamiensa päätösten vaikutuksista. SDP on. Olemme määrätietoisesti esittäneet oppivelvollisuusiän pidentämistä ja toisen asteen muuttamista aidosti maksuttomaksi. Sellaisia päätöksiä, joilla taataan jokaiselle nuorelle tasavertainen mahdollisuus hyvinvointiin ja taitojensa kehittämiseen.

Ammatillisen koulutuksen tila toimii hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden peilinä. Nyt jos koskaan on aika palauttaa kunnia osaamiselle, oppimisille ja ennen kaikkea, yhteiskunnallemme vuosikymmenien päähän.

Lisätietoja:

Suna Kymäläinen

kansanedustaja, Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, 050 512 0526

*Kolumni julkaistu 9.1.2019 Imatralainen-lehden ”Viikon vieras”-palstalla