Vappupuhe, Ruokolahti

29.4.2017 klo 11.30

Hyvät kuulijat, hyvä vappukansa

Suomen 100-vuotis juhlavuosi ja vappu. Väistämättä ajatus kulkee vanhempiin sukupolviin. Se tapahtuu suurella kiitollisuudella näin myös vappuna. Mutta siihen kuuluu myös vastuu. Vastuu, joka pitää jokaisen sukupolven vuorollaan kantaa.

Vanhuksista on pidettävä hyvä huoli. Toissa viikolla Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL julkaisi vanhuspalvelujen seurantatutkimuksen. Sen viesti on sama, minkä kansanedustajan työssä saamasta palautteesta sekä arjen omaa elämää eläessä on voinut aavistaa: hoitopaikkoja on vähennetty, sillä seurauksella, että kotona hoidetaan vanhuksia, joiden paikka ei olisi enää kotona.

THL:n lukuina se tarkoittaa 3000 vanhusta enemmän kotihoidossa ja 2800 ympärivuorokautista hoivapaikkaa vähemmän – siis viimeisen kahden vuoden aikana. Nyt tutkimus todistaa sen, mistä alan työntekijät ovat jo viestineet moneen kertaan. Liiallinen työtaakka ilmenee uupumuksena, eikä sitä helpota lainkaan ammatillinen ylpeys hyvästä ja laadukkaasta kotihoidosta kaikille hoivaa tarvitseville. Itse asiassahan se on perustuslaillinen perusoikeus.

Huolestuttavaa tutkimustuloksissa on myös, että kyse ei ole pelkästään henkilökunnan määrästä, vaan, ettei työntekijöiden osaamistasoon ja moniammatillisuuteen ole panostettu. Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita kokeneita kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- ja perushoitajilla.

Mielestäni ikäihmisten hoidosta ei ole varaa leikata enää yhtään, päinvastoin sinne on nyt panostettava. Seuraan myös huolestuneena tulevaa sote-uudistusta, jolla hallitus tavoittelee peräti miljardiluokan säästöjä vanhustenhoidosta. Tämä tarkoittaisi väistämättömästi entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä kotihoidossa. Ketään ei saa unohtaa kotiinsa. Koti on maailman paras paikka niin kauan kuin siellä on turvallista elää ja asua.

Hyvät 100-vuotiaan Suomen kasvatit

Historia on vahva yhteiskunnallinen voima.

Historia on sitä, miten me tässä päivässä kerromme ja selitämme menneisyyttämme. Itsenäistymisvuonna työväenliike otti ohjat. Kun eduskunta pääsi vihdoin kokoontumaan keisarin luovuttua kruunusta, meillä oli enemmistö. Oskari Tokoin (sd) senaatti ajoi kahdeksantuntista työpäivää, torpparivapautusta, kunnallisuudistusta ja ennen muuta sääti valtalain kesällä 1917. Valtalaki otti Venäjän vallan eduskunnalle. Tätä ei Pietarissa siedetty vaan porvaripuolueiden tukemana eduskunta hajotettiin, vastoin valtalakia. Porvaristo kääntyi itsenäisyyden kannalle vasta, kun bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa marraskuun 1917 alussa.

Työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva ja työ oli alkanut jo 1800-luvun lopussa. Suomen historiaa ei kuitenkaan tavallisesti kerrota työväenliikkeen näkökulmasta. Valitettavasti maamme alkutaipaleita yhä väritellään vapaussoturimyyteillä. Merkkivuosien käsikirjoituksessa työväenliikkeelle ei saa jättää toissijaista roolia.

Meidän ei kannata jäädä vain kertaamaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Itsenäisyyden juhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sisällissodan jälkeen rakennettiin sopimusyhteiskunta ja itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio vahvan vasemmiston voimin. Elämme juhlavuoden aikaa, työväenliikkeen kuuluukin nostaa omaa häntäänsä. Ilman meitä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

 

Toimintaympäristössämme käy myllerrys, levottomuutta ilmenee ulkomailla yhä enemmän ja kotimaassammekin tehdään historiamme suurimpia muutoksia mm. Soten osalta.

Puolustusministeriön julkaisemassa työryhmäraportissa ”Valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa” herättää toiveita.

Selväksi on nyt tullut, että rajoituksia tarvitaan maakauppoihin. Odotetusti työryhmä törmäsi ongelmaan, kuinka strategiset kohteet määritellään ja kuinka maa-ja kiinteistökauppoja voitaisiin rajoittaa vain näiltä salaiseksi luokitetuilta osilta.

Mielestäni luvanvaraisuuteen palaaminen olisi järkevin tie. Silloin palattaisiin lainsäädäntöön, joka on ollut Suomessa voimassa vuoden 1999 loppuun saakka ja hyvällä menestyksellä. Se on jo kertaalleen koeponnistettu käytännössä.

Jos käytetään etuosto-oikeutta, törmätään kahteen ongelmaan: se on hidas ja kallis. Kun taas luvanvaraisuus ei maksa mitään ja perustuu jo etukäteistarkasteluun, eikä aiheuttaisi kiusallisia kauppoihin puuttumisen tilanteita, eikä vaaraa olisi ainakaan strategisesti tärkeiden kohteiden paljastumisen osalta.

Toivon hallituksen uuden ministeri Häkkäsen ottavan asian sille kuuluvalla vakavuudella valmisteluun ja pistävän asian pikaiseen valmisteluun, jottei hallituskausi valu hukkaan tässä tärkeässä asiassa. Suomi satavuotta juhlavuosi voisi loppua komeasti, niin että ne sotiemme veteraanit ja heidän jälkeläisensä voisivat tyytyväisenä todeta, että heidän lunastamastaan maasta pidetään huolta, liiallinen sinisilmäisyys voi jäädä.

 

Hyvä ystävät

Ei 100-vuotias Suomi neito voi juhlia ilman, että katse kohdistetaan tulevaan. Lapsissa on tulevaisuutemme. Johdollani olemme sdp:ssä käynnistäneet hankkeen, jossa olemme laatimassa lapsiköyhyyden yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa. Koska emme voi kääntää kasvojamme pois nähdessämme tilanteita, jotka kumpuavat lasten hädästä ja elämästä, missä lapsen silmistä peilautuu perheiden ja kotien toimeentulon hätä. Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset ovat kvartaalikapitalismi, osakeomistusten piilottaminen hankintarekisterin kautta ulkomaille ja verottajan ulottumattomiin. Siksi ei ole luotu hyvinvointivaltiota ja peruskoulua ja päivähoitoa.

Olemme laatineet laajan kyselyn ja jo nyt kyselyn puolivälissä voimme nähdä kolme yli muiden nousevaa syytä, jotka aiheuttavat perheiden köyhyyttä,

Asumiskustannukset, vanhempien työttömyys ja pienet palkat, epäsäännöllisineen tuloineen.

Tässä vaiheessa vastauksissa selkeästi nousee esille toimenpiteiden tarve, joilla turvataan kohtuuhintaisia tai edullisia asuntoja, sovitetaan ja joustavoitetaan työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommin tehtäväksi ja tarjottaisiin ilmaista varhaiskasvatusta. Kuudensadan kyselyyn vastanneen joukosta lapsilisien korottamisen näkisi helpotukseksi 25% vastanneista.

Tämä työ on vielä kesken, mutta vakuutan että olemme SDP:ssä tosissamme tämän asian kanssa. Rohkeimpien Arvioiden mukaan suomessa asuu jo 150 000 lasta köyhyysrajan alapuolella. Toimenpide kartalle on tilausta ja sitä työtä johdan.

Turvallinen kasvu ja kehitys kuuluvat kaikille lapsille sekä oppi ja sivistys. Vain se voi johtaa meidät seuraavalle 100-vuotiskaudelle sivistyneesti, solidaarisesti ja historiastakin oppineena.

 

Hyvä juhlaväki

Kun maassamme on nyt ollut kaksi vuotta porvarihallitus, on ilo havaita, että se on saanut herätyksen maamme nuorison kohtelussa edes vähän. Kun hallitus aloitti, se hoki tempputyöllistämisen mantraa: lakkautti nuorisotakuun ja sanssi-kortin siinä samalla karsiessaan henkilökuntaa työvoimatoimistoista ja vähentäessään rahoitusta työllistämistoimista. Uskallan väittää, että ilman tuota kahden vuoden harharetkeä, olisi Suomen tilanne ja hallituksen itse itselleen asettama työllisyystavoite saavutettavissa.

Kun Suomen talous nojaa edelleen voimakkaasti meidän kansalaisten kulutukseen, niin on ihmeteltävä miksi näin toimittiin, tietäen vahvasti sen johtavan tässä hyvin pahassa suhdannetilanteessa pitkäaikaistyöttömyyden Suomen ennätykseen? Erityisesti nuorten pitkäaikaistyöttömyyden Suomen ennätykseen?

Etenkin kun tiedetään, että syrjäytynyt nuori on alttiina monille houkuttimille, joista paluu opiskeluun, työhön tai ylipäätään arkeen on kallista ja inhimillisesti katsoen kaikkia arvojamme vastaan. Ja se on vastaan myös perustuslakiamme. Miksi hallitukselle ei ole kelvannut SDP:n esitys 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja takeeksi tulevaisuudesta, että kaikki nuoret olisivat saanet juhlavuonna kesätyöpaikan?

Hyvät toverit, kuten aiempina vuosina niin tänäänkin voimme todeta, jälleen kerran edessä on taisteluja, jotka on voitettava. Epäkohdilta Me emme voi ummistaa silmiämme. Siksi me toimimme. Pidetään kaikki mukana.