Pienituloisten eläkeläisten huomioiminen lääkekorvausjärjestelmän uudistamisessa

Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) on tänään jättänyt hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen pienituloisten eläkeläisten huomioimisesta lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyössä. Kymäläistä askarruttaa asiaa pohtineen lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän loppuraportissa mainittu 50 euron suuruinen, vuosittainen alkuomavastuu.

– Alle 18-vuotiaiden osalta raportissa on huomioitu lapsiperheet ja näin estetty omavastuun kumuloituminen. Huoleni kohdistuu pienituloisiin eläkeläisiin, Kymäläinen alleviivaa. – Voiko uudistus sysätä eläkeläisiä toimeentuloloukkuun, etenkin vuoden alkukuukausina, ruokolahtelainen Kymäläinen kysyy huolestuneena.

Suunniteltu lääkekaton alentaminen 140 eurolla kohdistuisi Kymäläisen mielestä perustellusti kaikille jatkuvaa lääkitystä tarvitseville.

KIRJALLINEN KYSYMYS

Pienituloisten eläkeläisten huomioiminen lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyössä

Eduskunnan puhemiehelle

Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän tehtävänä oli lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen. Loppuraportissaan työryhmä ehdottaa, että lääkekorvausjärjestelmää tulisi kehittää nykyisen sairausperusteisen korvausjärjestelmän pohjalta. Korvausjärjestelmässä erityiskorvaukseen oikeuttavat pitkäaikaiset ja vaikeat sairaudet tulee jatkossakin määritellä lääketieteellisin perustein, mutta korvausjärjestelmän toimeenpanon keventämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Työryhmä on tarkastellut erilaisia keinoja paljon lääkkeitä tarvitsevien tilanteen parantamiseksi siten, etteivät kustannukset muodostuisi pienituloisille esteeksi tarpeelliselle lääkehoidolle. Työryhmän näkemyksen mukaan paljon lääkkeitä tarvitsevien asemaa tulisi parantaa alentamalla vuotuista lääkekattoa noin 140 eurolla. Lääkekaton alentamisesta sairausvakuutukselle aiheutuvia kustannuksia tasaamaan työryhmä ehdottaa vuotuisen alkuomavastuun käyttöönottoa. Työryhmä ehdottaa enintään 50 euron suuruista alkuomavastuuta. Jotta vuotuisen alkuomavastuun kumuloituminen ei kohtuuttomasti rasittaisi lapsiperheitä, työryhmä ehdottaa, ettei alkuomavastuu koskisi alle 18-vuotiaita. Alkuomavastuun käyttöönotosta saatava säästö tulee ohjata lääkekaton alentamisen lisäksi korvaustasojen korottamiseen. Työryhmän ehdottaa, että nykyiset kolme korvausluokkaa säilytetään toistaiseksi, mutta kehittämistavoitteena on korvausluokkien määrän vähentäminen tai erityiskorvausluokkiin kuuluvien sairauksien vähentyminen. Nämä muutokset edellyttävät korvausluokkiin sijoitettavien sairauksien uudelleen arviointia. Työryhmä pitää tärkeänä järjestelmän hallinnollisen sujuvuuden kehittämistä jo korvausjärjestelmän uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa.

Työryhmän näkemyksen mukaan tavoitteena oleva taloudellisesti kestävä, tehokas, turvallinen ja tarkoituksenmukainen lääkehoito edellyttää ohjaustoimenpiteitä, jotka edistävät rationaalista lääkkeiden määräämistä ja käyttöä. Rationaalisen lääkehoidon edistäminen vaatii tulevaisuudessa tuekseen monipuolista keinovalikoimaa, joilla vaikutettaisiin sekä lääkkeiden määräämiseen että niiden käyttöön. Moniammatillinen yhteistyö ja potilaan aktiivisen roolin vahvistaminen ovat työryhmän mukaan tärkeitä kehittämiskohteita.

Työryhmän näkemyksen mukaan harvinaislääkkeiden kustannusvastuuta ja korvaamista sairausvakuutuksesta olisi perusteltua selvittää tarkemmin.

Rokotteiden ja ennaltaehkäisevien lääkevalmisteiden korvaamisen työryhmä ehdottaa säilytettäväksi ennallaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä toimenpiteillä hallitus aikoo varmistaa, ettei alkuomavastuujärjestelmän käyttöönotto rasita kohtuuttomasti pienituloisia eläkeläisiä, etenkin kalenterivuoden alkukuukausina ja

millä toimenpiteillä hallitus varmistaa, ettei pienituloisia eläkeläisiä ajeta vuosittaisella alkuomavastuulla aiheettomasti toimeentulotuen asiakkaiksi?

Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 2013

Suna Kymäläinen /sd