Kymäläinen: Ministeriö vahvisti verotuksen ongelmat todeksi

Ruokolahtelaisen kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd) saama vastaus valtiovarainministeriltä oli odotettu todennus epäilyistä, jotka ovat paljastuneet kiinteistöveron kannossa havaituista epäkohdista ja suoranaisista aukoista. Valtiovarainministerin vastaus ilmoitettiin saapuneeksi eduskunnalle perjantain täysitunnossa.

– Valmistellessani aloitteitani, niin lakialoitetta kuin tuoretta kansalaisaloitetta, osoittautui, että on olemassa aukkoja etenkin kolmansista maista tuleviin omistajiin. Tämä on selvä epäkohta, jolta on suljettu silmät. Nyt kun valtiovarainministeriössäkin tunnistetaan epäkohdat, olisi lainsäädännön muuttamiselle edellytykset, jotta kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuus toteutuisi kaikkia kiinteistönomistajia kohtaan, sanoo Kymäläinen.

– Tämä ei tullut yllätyksenä. Ja edelleen hieman kritisoin VM:n virkakunnan ministerin vastaukseen kirjailemiin sanamuotoihin ja sanomisen tarkkuuteen. Kun sanotaan, että kiinteistöverosta yli 99 prosenttia kertyy viimeistään maksumuistutuksella, jää vielä tilaa jatkokysymykselle: Siis niistäkö, joille posti menee perille vai kaikista kiinteistöverovelvollisista? Käsitykseni on, ettei tarkkaa lukua tiedä kukaan, vastaa Kymäläinen kysymykseensä itse.

– Tiedostan hyvin, ettei tällä jäämällä kansantalouden tilaa korjata, mutta kyse on tasapuolisuudesta ja suomalaisesta veronmaksukulttuurista. Viesti on mielestäni väärä, jos se lähtee meiltä ulos muodossa; aukkoja on, käytä niitä – kukaan ei välitä, perustelee Kymäläinen. – Hyvä on, että Verohallinto, Maanmittauslaitos ja Väestörekisterikeskus toimivat nyt viimein. Mutta kyllä tämä pitkässä pelissä vaatii myös lainsäädännössä ja kahdenvälisissä valtiosopimuksissa korjausliikkeitä toimiakseen käytännössä, Kymäläinen jatkaa.

KK 1032/2014 vp – Suna Kymäläinen /sd

Kiinteistöveron perimisen ongelmat

Eduskunnan puhemiehelle

Kiinteistöveron maksamiseksi lähetetään lasku maksettavaksi omistajan kotipaikan mukaisen osoitetiedon perusteella, ei siis kiinteistön sijaintipaikan tiedoilla.

Ongelmallisiksi ovat osoittautuneet kiinteistönomistajat, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta tai yhteisöjen Y-tunnusta. Tällöin usein joudutaan toimimaan varsin epäluotettavassa ja epätarkassa verotusympäristössä, jota kiinteistöverolaki ei tunne, etenkään verotuksen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden näkökulmasta.

Ulkomailla asuvien osoitetiedoissa on paljon puutteita, ne eivät päivity verottajalle automaattisesti eikä niitä voi pitää luotettavina. Tarkkoja lukumäärätietoja tai maajakaumia ei tiedoista ole saatavissa, vaikka tällaisia kiinteistöjä on maassa tuhansia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen veronkannon ongelmista, kun kyseessä on kiinteistönomistaja, jolla ei ole henkilötunnusta tai Y-tunnusta ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä verojen perimisen tehostamiseksi, kun tiedossa ei ole kiinteistön omistajan osoitetietoja eikä esimerkiksi ns. kolmannen maan kanssa ole kahdenvälistä verosopimusta?

Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2015

Suna Kymäläinen /sd

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Suna Kymäläisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1032/2014 vp:

Onko hallitus tietoinen veronkannon ongelmista, kun kyseessä on kiinteistönomistaja, jolla ei ole henkilötunnusta tai Y-tunnusta ja

mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä verojen perimisen tehostamiseksi, kun tiedossa ei ole kiinteistön omistajan osoitetietoja eikä esimerkiksi ns. kolmannen maan kanssa ole kahdenvälistä verosopimusta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Verohallinnolla olevien ulkomailla asuvia henkilöitä koskevien osoitetietojen ja muiden yksilöintitietojen oikeellisuudessa ja ajantasaisuudessa esiintyy puutteita. Ongelmallisimpia ovat ne Verohallinnon asiakkaat, joilla ei ole myöskään suomalaista henkilötunnusta tai Y-tunnusta. Tietoja ulkomailla asuvien henkilöiden osoitteenmuutoksista ei saada Suomeen Väestörekisterikeskukselle tai Verohallinnolle automaattisesti, vaan se edellyttää, että asiakas omatoimisesti ilmoittaa asiasta.

Ulkomaisten asiakkaiden yksilöintitietojen keruuta on alettu kehittää siten, että Väestörekisterikeskuksen tiedossa olevat ulkomaiset tunnistetiedot on viime vuodesta lähtien siirretty Väestörekisterikeskukselta Verohallinnolle osana tavanomaista asiakastietojen siirtoa. Näin saatuja ulkomaisia tunnisteita käytetään ensi kertaa tänä vuonna tehostamaan kansainvälistä automaattista tietojenvaihtoa, jolloin tietojen vastaanottajana olevalle valtiolle on vastaisuudessa helpompi tunnistaa asiakas, jota Suomesta lähetetty tieto koskee.

Verohallinnolla ja Maanmittauslaitoksella on vastaavasti työn alla tietojensiirron kehittäminen. Verohallinnon tavoitteena on, että tässä yhteydessä se saisi aiempaa enemmän yksilöintitietoja kiinteistön uudesta omistajasta. Tällä hetkellä osa kiinteistön ostoon liittyvistä asiakirjoista on Maanmittauslaitoksella paperimuodossa, mikä osaltaan vaikeuttaa tiedonsiirron kehittämistä. Tärkeimpiä tietoja olisivat kiinteistön ostajan asuinvaltion tunnistetieto sekä osoite- ja muut yhteystiedot.

Vaikka kiinteistöveron kantoon liittyy pulmia kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta, on toisaalta muistettava, että kiinteistövero on parhaiten kertyviä veroja. Kiinteistöverosta kertyy yli 99 prosenttia viimeistään maksumuistutuksella.

Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2015

Valtiovarainministeri  Antti Rinne

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1032/2014 rd undertecknat av riksdagsledamot Suna Kymäläinen /sd:

Är regeringen medveten om problemen med skatteuppbörden när det gäller fastighetsägare som inte har personbeteckning eller FO-nummer, och

vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att effektivare driva in skatterna när det inte finns uppgift om fastighetsägarens adress och när till exempel ett tredjeland inte har ingått något bilateralt skatteavtal med Finland?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det förekommer brister i riktigheten och aktualiteten gällande de adressuppgifter och andra identifieringsuppgifter för personer bosatta utomlands som Skatteförvaltningen har. Mest problematiska är de av Skatteförvaltningens kunder som inte heller har finsk personbeteckning eller finskt FO-nummer. Befolkningsregistercentralen och Skatteförvaltningen får inte automatiskt någon information när personer bosatta utomlands byter adress, utan kunden måste meddela detta på eget initiativ.

Man har börjat utveckla insamlingen av utländska kunders identifieringsuppgifter på så sätt att de utländska identifikationsuppgifterna hos Befolkningsregistercentralen sedan i fjol har överförts från Befolkningsregistercentralen till Skatteförvaltningen som en del av den sedvanliga överföringen av kunduppgifter. Utländska identifikationsuppgifter som inkommit på detta sätt används för första gången i år för att effektivisera automatiskt informationsutbyte internationellt, varvid den stat som mottar uppgifterna i framtiden lättare kan identifiera den kund som uppgifterna från Finland gäller.

Skatteförvaltningen och Lantmäteriverket utvecklar överföringen av uppgifter på motsvarande sätt. Skatteförvaltningens målsättning är att i detta sammanhang få mer identifieringsuppgifter om fastigheters nya ägare än tidigare. För tillfället finns vissa av de handlingar som hänför sig till fastighetsköp i pappersform hos Lantmäteriverket, vilket försvårar utvecklandet av överföringen av uppgifter. Till de viktigaste uppgifterna hör fastighetsköparens identifikationsuppgifter i hemviststaten samt adress- och andra kontaktuppgifter.

Även om det ur den synvinkel som spörsmålsställaren avser finns problem med uppbörden av fastighetsskatten, bör man å andra sidan minnas att fastighetsskatten hör till de skatter som inflyter bäst. Över 99 procent av fastighetsskatten inflyter senast efter en betalningspåminnelse.

Helsingfors den 10 februari 2015

Finansminister  Antti Rinne