Laatokan lohi nousemaan

Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Kymäläinen toivoo toimia Hiitolanjoella

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen jätti perjantaina hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Laatokan lohen luonnonmukaisen nousun mahdollisuuksista Hiitolanjokeen.

– Rautjärven kunta on ollut aktiivinen asiassa ja matkailuarvojen sekä luonnonmukaisten kala-arvojen kannalta esteet vaelluskalojen nousulle Hiitolanjokeen on syytä raivata, sanoo ruokolahtelainen Kymäläinen.

– Kangaskoskessa on vanha voimala, sen alkuperäinen turbiini on pyörinyt vuodesta 1923. Voimalan uudistus ja kalateidenrakentamisvelvoite tuhoaisivat alueen suojelu- ja museoarvot. Siksi tulisi nyt koko Kangaskosken vapauttamiseksi ja voimalan museoimiseksi, perustelee Kymäläinen.

Talousarvioesityksessä on erityismäärärahaa vaelluskalakantojen luonnonmukaiseen elvyttämiseen. – Hallituksen tai viimeistään eduskunnan valtiovarainvaliokunnan tulee huolehtia, että Hiitolanjoen tilanne, näistä molemmista näkökulmista huomioiden, tulee arvioiduksi. Ja tärkeää on saada hallituksen päivitetyt näkemykset kaksinkertaisen suojelutilanteeseen – toisaalta Laatokan lohen ja toisaalta teollisenhistorian.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Laatokan lohen noususta Hiitolanjokeen

Eduskunnan puhemiehelle

Venäjältä Suomen puolelle nousevan kalan matka pysähtyy Hiitolanjoella Kangaskosken voimalaitokseen. Rautjärven kunta, Kaakkois-Suomen ely-keskus ja Etelä-Karjalan maakuntaliitto valmistelevat Kangaskosken ennallistamisesta niin, että kalat pääsevät kulkemaan voimalan ohi.

Tavoitteena on, että Laatokan lohi pääsisi lisääntymään oikeasti Suomen puolella, jolloin Hiitolanjoen kalat pääsisivät nousemaan voimalaitosten yli Torsajärvelle asti. Luontoarvojen kunnioittamisen lisäksi kohteen matkailu- ja kalastusarvo nousisivat vetovoimaiseksi. Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on erityismääräraha vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Odotukset ovat, että Kangaskoski saataisiin ennallistettua viiden vuoden sisällä. Hiitolanjoen Suomen puoleisten voimaloiden kalateiden lupahakemukset ovat edelleen lupaviranomaisen käsittelyssä. Kalateiden avulla Laatokan järvilohi pääsisi lisääntymään Suomen puolella.

Suunnitelmaan kuuluu myös voimalan lunastaminen Hiitolanjoen Voimalta, jolloin teollisuushistoriallisesti arvokas voimala voitaisiin museoida. Vuodelta 1923 olevan alkuperäisen turbiinin uudistaminen ja kalateiden rakentamisvelvoitteen voisivat pahimmillaan alentaa alueen suojeluarvoa. Yhtenä vaihtoehtona tilanteen ratkaisemiseksi museoarvot ja kala-arvot huomioon ottamiseksi, että Kangaskoski vapautettaisiin kokonaan.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että voimala lunastettaisiin pois voimatuotannosta ja rakennettaisiin oma omistajayhteisö, joka lähtisi ylläpitämään ja hoitamaan koskea. Rahoitusta aiotaan hakea ensi vuodeksi maa- ja metsätalousministeriöltä, joka on varannut kolmelle seuraavalle vuodelle määrärahaa tämän tyyppisiin kohteisiin. Suunnittelijoiden katseet kääntyvät myös uuteen Venäjä-Suomi -rajayhteistyöhön.

Etelä-Suomen aluehallintovirastolta odotetaan tulevana keväänä päätöstä Vantaan Energian ja Hiitolanjoen Voiman hakemuksiin kalateiden rakentamisesta Kangaskoskelle, Ritakoskelle ja Lahnasenkoskelle.

Todennäköisesti aluehallintovirasto velvoittaa voimalaitosten omistajat rakentamaan kalatiet.

Se edellyttää neuvotteluja voimayhtiöiden kanssa. Kalateiden rakentaminen on taloudellinen rasite voimalaitosyhtiöille.

Aluehallintoviraston päätöksistä voi kuitenkin valittaa. Edessä voisi olla taas vuosien odottelu, ennen kuin kalateitä voimalaitoksille alettaisiin rakentaa.

Ylempänä Hiitolanjoella kalojen tiellä on vielä padottu Kurunkoski. Kalojen ohjaaminen sen ohi on helposti toteutettavissa, mikäli Kangaskosken, Ritakosken ja Lahnasenkosken kalatiet toteutuvat. Asiasta on päästy yhteisymmärrykseen maanomistajien ja Kurunkoskella toimivan sahayrittäjän kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kangaskosken muuttamiseksi siten, että vaelluskalakannat, muun muassa Laatokan lohi voisi nousta sen luontaisille kutupaikoille,

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Kangaskosken voimalaitoksen museoimiseksi ja hankkeen tukemiseksi ja

Onko hallituksen keinovalikoimassa harkittu koko Kangaskosken vapauttamista, ilman kalateiden rakentamista ja näin koko Kangaskosken voimala-alueen suojeluarvon säilyttämiseksi?

Helsingissä 27.11.2015

Suna Kymäläinen /sd