Kysymys väylien yhtiöittämisestä

Eduskuntatyö,Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Kysymys väylien yhtiöittämisestä

Kymäläiseltä kysymys väylien yhtiöittämisestä

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen (sd) on jättänyt tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallituksen kaavailuista yhtiöittää valtion liikenneväylät ja siirtää verotus tukkukauppiaiden hoidettavaksi.

– Miksi purkaa toimiva ja tasapuolinen verotusjärjestelmä? Miksi vastakkain asetella kaupunkilaisia ja harvaan asutuilla alueilla asuvia? Hallitus hämmentää nyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) ajamana väylien rahoitusta, jossa päämäärä on enemmän kuin epävakaa, sanoo kansanedustaja Kymäläinen.

– Jo viime kaudella Jorma Ollilan työryhmän tuloksena huomattiin veronkantokulujen helposti kymmenkertaistuvan 1,5 miljoonasta 15 miljoonaan euroon. Eikä tätä hallituksen hanketta nyt voi sekoittaa myöskään vientiteollisuutemme kilpailukyvyn edistämiseenkään, edes hyvällä tahdolla, jatkaa toista kautta liikenne- ja viestintävaliokunnassa istuva Kymäläinen.

– Yksityisyyden suoja on kansalaisten suuri huolen aihe, kun päivittäin esiin nousee tietoja tietomurroista, tietojen kalastelusta ja jopa rajat ylittävästä verkkotiedustelusta. On aiheellista epäillä, onko näillä teknologialustoilla riittävää, perustuslainkin takaamaa luotettavuutta toimia verotuksen välineinä ihmisten vapaassa liikkuvuudessa. Etenkin kun toimijoiksi, tukkukauppiaiksi verohyödyn kerääjiksi ministeri Berner kaavailee yksityisiä yrityksiä, Kymäläinen ihmettelee.

Kirjallinen kysymys hallituksen suunnitelmasta liikenneväylien yhtiöittämiseksi ja liikenteen verotuksen uudistamiseksi

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

Liikenteen verotus on vuodessa 7,8 miljardia euroa mukaan lukien alan arvonlisäverot. Väylien rahoitus on 1,7 miljardia euroa sisältäen kunnossapidon ja investoinnit uusiin väyliin. Väylien kunnossapitovelka on noin 7000 kilometriä.

Hallituksen suunnitelmat yhtiöittää valtion omistamat liikenneväylät kovin kiireisellä aikataululla eli vuodessa herättää enemmän kysymyksiä kuin asiasta vastaavan liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) julkisuudessa maalaamat visiot antavat vastauksia. Keskiössä asiassa ovat liikenteen verotus, veronkanto ja sen kulut, päästöt sekä tasa-arvo. Unohtaa ei pidä myöskään perustuslakia – lain henkeä ja perusteluita.

Ymmärrettävää on, että veropohjan rapautuessa uusien liikenteen käyttövoimaratkaisujen edistyessä paremmin toimiviksi myös pitkien etäisyyksien sekä ankaran talven Pohjolassa, veronkannon korvaustoimiin on ryhdyttävä. Käyttövoima kun ei suoraan vaikuta merkittävästi väylien tarvitsemiin kunnossapitokustannuksiin ja uusiin investointeihin. Verot, jolla väylistä pidetään huolta, on kerättävä tasapuolisesti ja mahdollisimman tehokkaasti.

Siksi on käsittämätöntä lukea lehdestä hallituksen kaavailuista uhrata liikkuminen kaupan välineeksi. Etenkin kun maassa on toimiva, aikaansa sopeutuva ja muuntuva verotusjärjestelmä. Edellisen hallituksen Ollilan työryhmä aukoi ovia Juha Sipilän (kesk) hallituksen ajamalle Bernerin mallille. Ollilan työryhmän tulema torpattiin vähin äänin kun havaittiin veronkantokustannusten nouseminen noin 1,5 miljoonasta eurosta kymmenkertaiseksi 15 miljoonaan euroon siirryttäessä mobiiliin paikantamiseen, tien käyttöön pohjautuvaan verotukseen. Nyt on siis vallalla Bernerin ajatus väylien käytön tukkukauppiaista.

Selvää on, ettei vientiteollisuutemme kilpailukykyä saa uhata millään uudella rikkidirektiivin kaltaisella virheellä. Selvää on myös se, että kaikkia väylien käyttäjiä on kohdeltava tasapuolisesti. Tankattavien polttoaineiden osalta tämä onkin sangen toimiva: mitä enemmän väyliä käytät, sitä enemmän maksat. Liikennekäyttöön ladattavassa sähkössä on määrän ja väylien käytön osalta porsaanreikä. Nykyvolyymeilla kysymys on enemmän tasa-arvosta kuin verotulojen romahduksesta. Mutta tämäkin asia olisi helposti ratkaistavissa veroilmoituksen yhden tiedon lisäämisellä sekä katsastuksen yhteydessä todennettavan ajoneuvon kilometrimäärän sekä sähkön kulutustiedon rekisteröimisellä. Ja vieläpä erittäin kustannustehokkaasti valtiontalouden näkökulmasta.

Suomella ei ole syytä olla edelläkävijä kansalaisten liikkumisenvapauden rajoittamisen tiellä, eikä edes avata takaporttia tähän. Informaatioteknologiaan perustuvan verojärjestelmän luominen pelkästään siksi, että halutaan luoda vain uusi järjestelmä, ei tee siitä tehokkaampaa verrattuna nykytilaan.

On edelleen ratkaisematta, kuinka ulkomaalaisten ja lähinnä kolmansien maiden ajoneuvojen väylien käyttö, tulisi samalla tavoin verotetuksi kuin kotimaisten. Tämä lähinnä kotimaisia kuljetusyrittäjiä vaivaava epäkohta, tulisi korjata vinjetillä sekä samaan aikaan säädettävällä polttoaineveron palautusjärjestelmällä.

Saksan aie muuttaa jo kuluvan vuoden aikana moottoritiet kaikille maksullisiksi pysähtyi EU:n komission selvityspyyntöihin. Nyt ne ovat maksulliset yli 7,5 tonnia painaville ajoneuvoille. Siellä on myös samaan teknologiaan perustuva päätös muuttaa kaikki valtion tiet maksullisiksi. Jos rationaalista ratkaisua asiaan halutaan, on Saksan malli kustannustehokkaasti lokalisoitavissa Suomeenkin. Ja täysin valtion omistuksessa tapahtuvana toimintana.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo ottaa huomioon perustuslain liikkumisenvapauden muuttaessaan väylien käytön verotusta,

mihin toimiin hallitus ryhtyy taatakseen yksilön intimiteettiin kohdistuvien tietojen keruun väärinkäytösten estämiseksi,

minkä suuruisiksi hallitus arvioi uuteen teknologiaan perustuvan veronkannon vuosittaiset kustannukset,

kuinka paljon hallitus arvioi uudistuksen laajentavan liikenteen verotuksen veropohjaa,

kuinka suureksi on laskettu väylien käyttöoikeuksia myyvien tukkureiden välityspalkkioprosentti,

onko hallitus tietoinen kuinka uusi järjestelmä verrattuna nykyiseen malliin kohtelisi kaupunkilaisia verrattuna harvaan asutuilla alueilla asuviin,

onko hallituksella tarkoitus asettaa parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan muutosta vai aikooko se epäselvillä ja kiireellä valmisteluilla ulostuloilla lisätä kansalaisten epävarmuutta suhteessa oman taloutensa hoitamiseen?

Helsingissä 10.1.2017

Suna Kymäläinen / sd