Ruokolahtelainen SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen on huolissaan metsäteollisuuden pöytätavoista. – Niin hyvä asia kuin oppisopimus onkin nuorten rekrytoimiseksi töihin, on sen käyttö työelämän pelisääntöjen murtajana edesvastuutonta, lataa Kymäläinen.

– Pohjimmiltaan on kyse työntekijöiden vaihtamisesta suoraan vauhdissa. Nurinkurisen tilanteesta tekee se, että yhtaikaa jaetaan YT-neuvottelujen päätteeksi kovia potkuja ja samaan aikaan työnantaja ottaa sisään uutta verta oppisopimuskoulutukseen. Siis kokeneita työntekijöitä, jotka ovat lain takaaman takaisinottovelvollisuuden piirissä, heitetään pellolle, kuvaa tilannetta Kymäläinen. – Ja tähän nyt tuntuvat syyllistyvän kaikki metsäteollisuuden kolme suurta UPM, Stora Enso ja Metsä-ryhmä.

Esimerkiksi nyt työntekijöiden vastalauseena seisovalla Stora Enson Imatran tehtailla ja tutkimuskeskuksessa vähennettiin 156 työpaikkaa, jaettiin 44 kovat potkut ja samaan aikaan 30 on sisällä oppisopimuksella. Samoin UPM aloittaa YT-neuvottelut työntekijöiden vähentämiseksi vaikka alla ovat tuoreet oppisopimusrekrytoinnit.

– Suuressa kuvassa tässä työnantajilta puuttuu nyt malttia tehdä työelämän muutoksia asiallisesti kunnioittaen lakia ja työelämän pelisääntöjä, vaan muutokset rykäistään suunnittelematta niitä työntekijäpuolen kanssa. Ja kun työntekijät osoittavat mieltään mahdollisia lakikikkailuja vastaan, syytetään vanhanaikaisiksi, linjaa Kymäläinen. – Uudenaikaista tai vanhanaikaista, se on sama lopputilin saaneelle ja hänen perheelleen, lain henkeä tulee noudattaa myös työnantajan.

– Kyllä tässä on kikkailun makua lain kiertämiseksi. Todennäköisesti asioita perataan vielä jälkikäteen oikeudessa. Ammattikuvien laajennuksissa ei ole sinällään mitään pahaa, kunhan se tehdään harkitusti voimassa olevia lakeja kunnioittaen, eikä työantajapuolen hetken ideologista kvartaaliagendaa toteuttaen. Isoissa työyhteisöissä on kuitenkin jatkuva kierto henkilöstössä, joten kylmien potkujen jako toisella jalalla ja toisen kärjellä nuorten sisään työntö, on todella outoa ja sydämetöntäkin. Ei mikään työyhteisö kestä sellaista, perustelee Kymäläinen.