Kymäläinen kysyy kilpailukyvystä

Eduskuntatyö,Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Kymäläinen kysyy kilpailukyvystä

Kymäläinen perää hallituksen toimia kilpailukyvyssä

Kansanedustaja Suna Kymäläinen perää hallituksen toimista typpidirektiivin toimeenpanosta Suomessa. Hän jätti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen hallituksen kaavailuista laivojen typpipäästöjen rajoittamiseksi Itämerellä.

– Hallitus on luvannut pidättäytyä lisäämästä teollisuuden kustannuksia tällä vaalikaudella. Eduskunta on edellyttänyt kattavia arvioita merenkulun ympäristösääntelyn vaikutuksista työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tulevien säädösten kustannusvaikutuksia on arvioitu, mutta eduskunnan edellyttämiä laajempia kansallisia vaikutusarvioita ei ole tehty, tähdentää Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kymäläinen.

– Ja silti näitä näperrellään otsa kirkkaana. Kun tiedetään, että metsästä elävän Suomen tehtaan kilpailukykyhäviö pelkässä logistiikassa Saksan tehtaaseen verrattuna on 28 miljoonaa euroa, niin ei tarvitse olla Einstein tajutakseen kuinka meidän tällä tiellä käy, perustelee Kymäläinen.

– Ymmärtäisin tämän 1,25 prosentin päästöosuuden hillitsemisen, jos olisimme saaneet maataloudesta 60 prosenttisesti aiheutuvat typpipäästömme Itämereen hallintaan. Mutta kun näin ei ole käynyt vaikka miljoonia käytetty ja ympäristölupakäytäntöjä reivattu, alkaa usko vannoutuneenkin luonnonsuojelijan silmissä horjumaan, kuvailee tilanteen suhteellisuutta Kymäläinen.

– Rikkidirektiivi oli tämän runkoisen, keskusta-kokoomus hallituksen edellinen vikatikki 2007-2011 kaudella. Vuonna 2015 täydellä painolla voimaan tullut rikkidirektiivi lisää pelkästään metsäteollisuuden merikuljetuskustannuksia noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä epäoikeudenmukaisesta sitoutumisesta ei olla vielä kunnolla toivuttu, kun suunnitellaan jo uutta kilpailuhaittaa. Samaan aikaan tahdotaan leikata matalapalkka-alojen naisten reaaliansioita, muistuttaa Kymäläinen naistenpäivänä. – Ja perussuomalaiset puuhaavat kabotaasi-rajoitusten purkua rekkaliikenteessä. Yrittääkö hallitus ulosliputuksella tappaa teollisuuden ja yrittäjyyden Suomesta, kysyy Kymäläinen.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

laivojen typpipäästöjen rajoittamisesta Itämerellä

Eduskunnan puhemiehelle

Rikkidirektiivin vaikutukset Suomen viestiteollisuuden kustannuskyvylle on todennettavissa. Nyt hallitus on ajamassa Suomea mukaan typpidirektiivin täytäntöönpanoon.

Sinällään kannatettavien typpipäästöjen rajoittamisen kohteena ovat nyt laivojen typpipäästöt ilmaan. Laivojen osuus on kuitenkin Itämeren typpipäästöistä vain 1,25 %, kun vertailun vuoksi mainittakoon maatalouden osuus, 60 prosenttia.

EU-tasoinen sääntely leikkaisi laivojen typpipäästöjä 80 %, vaikutus Itämeren kokonaispäästöihin olisi silti minimaalinen. Merenkulun typpipäästöjen rajoittaminen vähentäisi Itämeren koko typpikuormaa 0,24 prosenttia vuoteen 2020 ja 0,69 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Suomi voisi hakea NECA-erityisaluestatusta IMOlta, Kansainväliseltä merenkulun kattojärjestöltä. Hakemus on ollut esillä Helcomissa, Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissiossa. Eteneminen vaatii kaikkien Itämeren merialueiden maiden yksimielisyyden.

Typpidirektiivin ehdotettu voimaantuloa Itämerellä olisi 1. tammikuuta 2021. Vastaavaa sääntelyä ei ole valmisteilla esimerkiksi Välimerelle, jossa typpipäästöt ovat Itämereen verrattuna moninkertaiset.

Typpisääntelyn kustannusvaikutukset vientiteollisuudellemme ja siinä, mm. viennin veturillemme, metsäteollisuudelle ovat arviolta miljoonia euroja vuositasolla, riippuen laivojen uusiutumistahdista. Metsäteollisuus on vastustanut aloitetta ja vaatinut vaikutusten kattavaa arviointia. Metsäteollisuuden viennistä 90 prosenttia kuljetetaan Itämeren kautta. Typpisääntely vaatisi uusiin laivoihin katalysaattoriasennuksia ja nostaisi rahtihintoja 2–5 prosenttia.

Hallitus on luvannut pidättäytyä lisäämästä teollisuuden kustannuksia tällä vaalikaudella. Vuonna 2013 eduskunta käsitteli Itämeren typpirajoituksia ja korosti sääntelyn tasapuolisuutta eri maiden ja merialueiden välillä. Lisäksi edellytettiin kattavia arvioita merenkulun ympäristösääntelyn vaikutuksista työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tulevien säädösten kustannusvaikutuksia on arvioitu, mutta eduskunnan edellyttämiä laajempia kansallisia vaikutusarvioita ei ole tehty.

Suomi elää viennistä ja puhtaasta luonnosta, mutta kärsii hintakilpailukyvyssä sijaintinsa takia tappiota kilpailijamaihin verrattuna.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko nyt hallituksen ajama typpidirektiivi oikeassa suhteessa saavutettuihin suojelutavoitteisiin ja kilpailuhaittoihin nähden,

aikooko hallitus edistää NECA-erityisaluestatuksen hakemista IMO:lta yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa,

miten hallitus näkee typpirajoituksen ajamisen ja toisaalta EU-alueen kilpailuneutraliteetin toteutumisen kun verrataan Itämerta ja Välimerta,

onko hallitus selvittänyt typpidirektiivin vaikuttavuuden Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta, ettei luultua suurempia kerrannaisvaikutuksia rikkidirektiivin tavoin synny,

miksi hallitus sitouttaa Suomen sääntelyyn ennen perusteellista poliittista keskustelua,

aikooko hallitus tuoda eduskunnan edellyttämät kattavat arviot merenkulun ympäristösääntelyn vaikutuksista työllisyyteen ja kilpailukykyyn eduskunnan käsittelyyn ja

onko hallituksella valmistelussa uusia keinoja maatalouden aiheuttamien päästöjen minimoimiseksi Itämerelle?

 

Helsingissä 8.3.2016

Suna Kymäläinen /sd