Käsissämme arvokkaan ikääntymisen avaimet

Etusivu,Uutisvirta,Yleinen

Eduskunnan syksyn voi huomata lähestyvän poliittisen keskustelun yltymisestä. Eduskuntaryhmät ovat pitäneet kesäkokouksiaan ja opposition toimesta syksyä ollaankin starttaamassa välikysymysten voimin. Perussuomalaiset kysyvät nyt vuorostaan kuntarakenneuudistuksesta, josta Keskusta on jo kaksi kertaa kysynyt. Keskusta puolestaan kertoo jättävänsä välikysymyksen vanhuspalvelulaista. Keskustan kesäkokouksen korvilla Kansanedustaja Tiilikainen antoi Uutis-vuoksen kolumnissaan jo esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Keskustalaista poliitikkoa ei voi syyttää liian syvällisestä perehtymisestä kyseisen vanhuspalvelulain sisältöön. Niin karkein sanoin vanhuspalvelulain sisällöstä piirrettiin väärää kuvaa. Perehtymällä valmisteilla olevaan lakiin, moni esille nostettu huoli olisi huomattu tarpeettomaksi. Edellisen hallituksen aloittama työ vanhuspalvelulain aikaansaamiseksi on Ministeri Guzenina-Richardsonin valmistelemana vihdoin valmistumassa.

Koko vanhuspalvelulain lähtökohtana on, että koti on iäkkään ihmisen tärkein paikka. Tämän vuoksi tulevassa vanhuspalvelulaissa kehitetään kotiin vietäviä palveluja, jotta kotona voi asua mahdollisimman pitkään.  Ministeriön työryhmä pohtii lain voimaantuloon saakka kotiin vietävien palveluiden laatumääritelmiä, joista ei ole aiemmin ollut edes laatusuosituksia.  Lisäksi budjettiriihelle esitetään kaksivuotista hanketta, jossa painotetaan nimenomaisesti kotiin vietävien palveluiden kehittämiseen. Hyvin tuetulla kotihoidolla, kotipalvelulla, kuntoutuksella, avopalveluilla ja omaishoidon tukemisella, pystytään ennaltaehkäisemään kalliiseen laitoskierteeseen joutumista.  Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki vastaa myös tarpeeseen parantaa iäkkäiden kuulemista palvelupäätöksissä, arvokkuus ja inhimillisyys edellyttävät iäkkään mielipiteiden kunnioittamista, sekä puolisoiden huomioimista. Tämän päivän arvomaailmaan ei enää sovi ajatus avioparien erottamisesta.

Kun edellytykset kotona asumiseen heikkenevät, on tärkeää tietää, että turvallinen laitoshoito on saatavilla. Useimmat meistä, jotka olemme käyneet vanhustenhoitopaikoissa, olemme huomanneet suruksemme, että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Kun käsipareja on vähän, laadun taso heikkenee vääjäämättömästi, pakottaen työntekijän ripeään liukuhihnamaiseen työtahtiin. Laadukkaan hoidon takaamiseksi tarvitaan ehdottomasti sitovat henkilöstömitoitukset, sillä voimassa olevat suositukset eivät ole tehonneet ja hoidon laatuun on syntynyt epäkohtia. Keskustapuolue näyttää unohtaneen, että henkilömitoituksista keskustellessa puhutaan paitsi asiakkaiden inhimillisen hoidon takaamisesta myös henkilöstön jaksamisesta ja heidän työolosuhteista.

Hallitus tulee tekemään budjettiriihessä tärkeän arvovalinnan Suomen vanhustenhuollon kehittämisestä.  Varallisuudesta huolimatta iäkkäät ansaitsevat toimivat vanhuspalvelut ja henkilöstö kohtuulliset työolot. Talouskriisin keskelläkin Suomella on velvollisuus huolehtia kunnolla vanhuksistaan ja siksi on tärkeää, että minimihoitajamäärät kirjataan lakiin. Vanhuspalveluiden kuntoon saaminen hyödyttää meitä kaikkia.