..Ja muuttuipa kerran vaalipiirijako

Etusivu,Kirjoituksia,Kolumnit,Uutisvirta

..Ja muuttuipa kerran vaalipiirijako

13.3.12
Kirjoitus on julkaistu Kymen demareiden blogissa.

Kymen vaalipiiri koki menneellä viikolla historiallisen muutoksen. Kaikki eivät tätä historiaa ole kuitenkaan ilolla vastaanottaneet. Ensimmäinen tieto vaalipiiriuudistuksen ratkaisusta tyrmistytti. Jatkossa Kymenvaalipiiriä ei enää ole, vaan vaalipiiri muodostuu yhdessä Etelä-Savon vaalipiirin kanssa, nimeksi valikoituneen jokin miellyttävämpi vaihtoehto kuin näiden kahden yhdistyvän yhtälö. Yhtenä varteenotettavana nimivaihtoehtona on makusteltu Saimaan vaalipiiriä. Saimaa, jos jokin on yhdistävä tekijä näiden kahden piirin osalta.

Tavoite oikeudenmukaisemmin paikkajakojen määräytymisen suhteellisuuden takaamiseksi on perusteltu. Tämän vuoksi kukaan ei kiistänyt tarvetta vaalipiirien uudistustarpeesta. Ihmetystä vaalipiirijaossa sen sijaan aiheutti, että tärkeässä uudistustavoitteessa tyydyttiin vain Itä- ja Kaakkois-Suomen vaalipiirien yhdistelyyn. Kymenvaalipiirissä koettiin joutuvan ikään kuin sijaiskärsijän rooliin, sillä vaalipiirissä on ollut hyvä äänestysaktiivisuus ja kaksitoista kansanedustajapaikkaa. Yhdistämisaikeet Etelä-Savon kanssa eivät ole kuuluneet liioin Kymen vaalipiirin maakuntaliittojen, eikä kuntien toiveisiin. Kokonaisuudessaan Itä-Suomessa toiveena oli toisenlainen vaalipiiriratkaisu kuin mihin puheenjohtajat keskuudessaan päätyivät. uudesta vaalipiiristä kasvoi maantieteellisesti iso alue, Suomenlahden saarilta aina Pieksämäelle. Etelä-Kymenlaaksosta katsotaan olevan pitkä ja ei luonteva matkan suunta Etelä-Savoon. Närää ja ihmetystä on aiheuttanut myös parlamentaarisen valmistelun puute. Oppositio jätettiin ensimmäistä kertaa vaalipiiriuudistustyön ulkopuolelle. Itsekään en näe tätä tyylikkääksi toimintatavaksi. Niin isosta asiasta kun on kysymys. Pienessä piirissä sovittu ratkaisumalli ei edusta komeaa demokratiaa. Niin karua se vaan on.

Syypäitä vaalipiiriuudistuksen lopputulokseen on etsitty ja esitetty ja niitähän löytyykin. Toiset syyttävät Vihreitä, aikataulullisesti ja kehysriiheen kytkemisen vuoksi oikeutetustikin. On erikoista, että Vihreät ovat istuneet hallituksissa, joissa on tehty ydinvoimapäätöksiä, mutta vasta vaalipiiriuudistus oli se kysymys, joka oli edellytyksenä hallituksen kasassa pysymiseen. On tietenkin surullista, että vallanjano ja laskukoneella lasketut yhtälöt oman puolueen mahdollisista lisäpaikoista asettaa hallituksen luottamuksen koetukselle. Edellisestä synnistä ei säily puhtaana pääministeripuolue Kokoomuskaan. Kokoomus ajoi Itä-Suomen neljän vaalipiirin yhdistämisessä maakuntien ja alueiden vastaista 2+2 mallia, joka siis nyt toteutuikin. Vaihtoehdoksi ei missään vaiheessa hyväksytty alueen ja Demareiden toiveiden mukaista 3+1 mallia, jossa Kymen vaalipiiri olisi säilynyt itsenäisenä, jo kaksi maakuntaa kokoavana alueena. Taskulaskin oli Kokoomuksellakin ratkaisijana asiassa. Sitten tullaankin jo syytelistalla Demarileiriin. SDP:n eduskuntaryhmä linjasi tiukasti, ettei vaalipiiriuudistusta toteuteta koko Suomen alueella, vaan ainoastaan Itä-Suomessa. Lopputulos on siis tämä. Satakunta säilyi pienenä vain 9 edustajan vaalipiirinä ja valtava Uusimaa jakamattomana. Näin voidaan oikeutetusti kysyä, toteutuuko Suomessa nyt oikeudenmukaisempi eduskuntavaalitulosten mukainen paikkajako? Itä-Suomessa kenties.

 

Summasummarum, vaalipiiriuudistus toteutunee mitä todennäköisimmin esitetyn mukaisesti. Muutama yö alkujärkytyksen jäljiltä tekee kummia. Asia ei muutu murehtimalla, mutta se voi muuttua ajatuksia avartamalla. Ihmiset ovat samanlaisia hienoja erilaisia persoonia Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa kuin Kymenlaaksossa. Ihmistenvälisestä kanssakäymisestähän tässä on kysymys. Kun asiat Etelä-Savossa on hyvin, sen positiiviseen vaikutusalueeseen kuuluu myös muu Itä-Suomi. Edustuksellisuuden osalta edunvalvonta voi parhaimmillaan parantua, sillä laajempi vaalialue, edellyttää edustajilta laajempaa perehtymistä alueeseen kokonaisuutena. Oma asenne määrittelee aina voimallisimmin uudistuksen vastaanottamista, silloin kun itsellä ei ole aseita päätettyä muuksi muuttaa, on keskityttävä oman asenteen muokkaamiseen. Vastakkainasetteluun eri maakuntien välillä ei ole syitä. Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävää on uuden alueen edustajien ja tulevien edustajien yhteistyöllä. Lyödään kättä Etelä-Savon kanssa, asennoidutaan valoisasti tulevaan ja odotetaan ilolla, mitä tulevan pitää. Eikös toivota, että Etelä-Savossa suhtaudutaan meidän suuntaan samoin ajatuksin.