Hyvä maakauppakirjaus

Etusivu,Kirjoituksia,Uutisvirta,Yleinen

Hyvä maakauppakirjaus

Kymäläinen on tyytyväinen maakauppakirjauksiin

SDP:n ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen on tyytyväinen hallituksen maakauppakirjauksista, joita poikkihallinnollinen Turvallisuuskomitea on listannut hybridisodan ilmiöinä tuottamaansa kansallisen turvallisuuden strategiaan. – On hyvä, että kiinteistökaupat ovat vihdoin virallisessa selonteossa. Yli kahdeksan vuotta on yritetty tuoda asioita esiin, sanoo Kymäläinen.

Kymäläinen tietää mistä puhuu. Vuonna 2007 hän aloitti kiinteistökauppojen täyskieltoon tähtäävään kansalaisadressiin nimienkeruun, jonka toimitti eduskuntaan. Kansanedustajana Kymäläinen valmisteli rajoituksia hakevan lakialoitteen, joka keräsi 101 kansanedustajan kannatuksen. Esko Ahon A-talkissa antaman aloitetta koskevan kritiikin jäljiltä, aloite koki ennätyksellisen allekirjoitusten poisvedon aallon. Lopulta tähän perustaen Lakivaliokunta ei antanut mietintöä maakauppojen rajoittamisesta äänin 5-12 lokakuussa 2014. Viime vuoden alussa Kymäläinen oli vireillepanijana Kansalaisaloitteessa eduskunnalle laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta. Kannattajia aloite keräsi vajaat 14 000 kun eduskunnan käsittelyyn saamiseksi olisi tarvittu 50 000 kannattajaa.

– Muutos asiassa voi lähteä liikkeelle vasta tosi asioiden tunnustamisella. Nyt on tunnistettu laajemmin, selonteko tuo esiin pohjaa, jolle voi alkaa rakentamaan uutta suhtautumista. Eli on virallinen lupa avata silmät, jatkaa Kymäläinen vaikka myöntääkin jälkijunassa oltavan.

– Nyt olisi järkevää faktoihin perustuen toimia kuten esimerkiksi Ahvenanmaalla itsehallintolain mukaisesti tai EU-maa Tanskassa. Aina kun kiinteistön ostajana olisi muu taho kuin EU- tai EFTA-maiden ulkopuolinen henkilötunnuksen tai y-tunnuksen omaava taho, vaadittaisiin viiden vuoden kotipaikkaa Suomesta ja tosiallista, verojen maksulla osoitettua toimintaa Suomessa. Ja ennakkoehtojenkin jälkeen olisi näille voimassa luvanvaraisuus, kuten oli Suomessa voimassa moitteettomasti toiminut laki vuodesta 1992 vuoteen 1999, muistuttaa Kymäläinen.

– Edelleen näyttää olevan harrastaneisuutta ulottaa kuuleminen vain strategisesti tärkeisiin kohteisiin ja niiden läheisyyteen etuosto-oikeuden kautta. Tällöinhän tulisimme juuri paljastaneeksi harkitsemattomasti strategiset kohteet, Kymäläinen jatkaa.

– Hyvä olisi, että asian otto-oikeus olisi vielä selkeämmin valtioneuvostolla kaikissa vähänkin harkintaa tarvitsevissa tapauksissa ja etukäteen, ennen kuin kaupat on lainhuudatettu, tarkentaa Kymäläinen.