Kun kone laskeutui sunnuntaina 25.11 Helsinki-Vantaan lentokentälle, olo oli väsynyt, mutta kiitollinen. Mielenkiintoinen ja intensiivinen viikko Mosambikin pääkaupungissa Maputossa sekä alueen maakunnissa tarjosi uusia kokemuksien lisäksi tärkeää tietoa maan demokratiakehityksestä erityisesti luonnonvarojen näkökulmasta. Paljon on tehty, mutta vielä on työtä tehtävänä ennen kuin jokaisen mosambikilaisen perusoikeudet on taattu.

Puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyön Demo ry:n ja ulkoministeriön yhteistyössä järjestämä matka liittyi vuonna 2017 käynnistettyyn ”Improving oversight in Mozambique’s governance”-hankkeeseen, jota Demo toteuttaa yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Kolmivuotisen hankkeen tarkoituksena on tukea Mosambikin luonnonvarojen demokraattista hallintoa: maalla on mittavia kaasu-, öljy- ja kaivannaisesiintymiä, mutta tulot eivät kohdennu maan sosiaalijärjestelmän kehittymiseen. Nyt vaarana on, että monikansalliset yhtiöt valtaavat korkeaa osaamista ja teknologiaa edellyttävät energiamarkkinat, mutta Mosambikin paikallinen yritystoiminta ja teollisuuden monipuolistuminen jäävät jalkoihin.

Luonnonvaraesiintymät muodostavat erittäin tärkeän voimavaran Mosambikin tulevaisuuskehitykselle. Luonnonvarat ovat taas yhä useammin globaalien konfliktien taustalla – siksi niiden tasapuolista hyödyntämistä tulee valvoa sekä edistää.

Hankkeen taustalla on tavoite kehittää Mosambikin ja aluehallinnon kykyä seurata luonnonvarojen tasapuolista hyödyntämistä sekä sitä tukevaa lainsäädäntöä. Tehokkain keino purkaa jännitteitä on taas lisätä vuoropuhelua päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Hanke on jo nyt lisännyt yhteistyötä kansallisen parlamentin ja provinssien parlamenttien välille sekä kasvattanut aluehallinnon tietoisuutta kaivannaisteollisuuden vaikutuksista ja lainsäädännön puutteista.

Näin kansanedustajan perspektiivistä, hanke on kokonaisuudessaan hieno mahdollisuus kasvattaa maiden rajat ylittävää tiedonvaihtoa – niin mosambikilaiset kuin suomalaiset kollegat toimivat matkalla toistensa vertaisopettajina.

Suomen rooli aktiivisena kehityspoliittisena toimijana edellyttää aitoa ymmärrystä kehittyvien maiden tilanteesta. Jos mitä, niin aitoutta matka tarjosi. Olosuhteet maassa eivät päästä kaikkia helpolla, mutta aurinkoisia hymyjä näkyy silti kaikkialla. Positiivista asennetta maasta löytyy – siitä me suomalaiset voisimme ottaa enemmän mallia! 🙂