Olen yli 15 vuoden ajan tuonut esille uhkakuvia, joita venäläisten kiinteistöomistuksiin liittyy – kauan ennen kuin näistä laajemmin puhuttiin ja ennen kuin eurooppalainen turvallisuusympäristö muuttui ensin Krimin valtauksen ja sittemmin Ukrainan sodan myötä. Sittemmin nämä uhkakuvat ovat tulleet entistäkin konkreettisemmiksi. Suomen lisäksi tämä riski on syytä tiedostaa laajemmin Euroopan tasolla.

Myös sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta on hiljattain varoittanut Ilta-Sanomissa (IS Extra 14.5.) vakavista riskeistä, joita venäläisten ostamiin kiinteistöihin Suomessa liittyy. Venäjä pystyisi ääritilanteissa hyödyntämään kansalaistensa kiinteistöomistuksia.

Esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä vuonna 2014 Venäjä pystyi hyödyntämään kansalaistensa omistamia kiinteistöjä muun muassa varastoimalla niihin etukäteen ampumatarvikkeita ja aseita. Vastaavasti kiinteistöjä voitaisiin käyttää esimerkiksi räjähteiden tai elektronisten häirintälaitteiden varastointiin tai potentiaalisesti jopa sotilaiden majoitus- ja koulutustarkoituksiin. Tämä voisi tapahtua muuallakin Euroopassa.

Venäläiset ovat Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan ostaneet Suomesta vuodesta 2011 huhtikuun 2024 loppuun mennessä 3 661 kiinteistöä. Tässä määrässä eivät näy sellaiset kaupat, joissa kiinteistöjä omistaneiden suomalaisyritysten osakkeet on myyty venäläisille, joten omistuksia on todellisuudessa vieläkin enemmän.

Vaikka suurin osa näistä omistuksista on verrattain pieniä, on huomattava laajempi kuva. Venäläisten kiinteistökauppojen määrä lähti Suomessakin merkittävään nousuun vuosina ennen Krimin valtausta. Monet ostetuista kohteista ovat huonokuntoisia, mutta ne sijaitsevat strategisesti tärkeiden kohteiden kuten varuskuntien tai liikenteen solmukohtien läheisyydessä. Olennainen onkin kysymys siitä, onko Venäjällä varauduttu toimimaan samalla tavalla muissakin lähinaapurimaissa kuin Ukrainassa.

Ongelma ja riski on Euroopan yhteinen. EU:ssa onkin pohdittava, kuinka sen alueella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen osalta toimitaan. Suomessa kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä on viime vuosina onneksi kiristetty ottamalla lupamenettely käyttöön, mutta kansallinen sääntely ei edelleenkään ole riittävää. EU:ssa tulisikin ottaa selkeä kanta asiaan ja saattaa voimaan yhtenäinen sääntely koko unionin alueella. Meidän tulee viimein avata silmämme.

Suna Kymäläinen

Eurovaaliehdokas, kansanedustaja (sd.)

Lappeenranta

Kirjoitus on julkaistu Itä-Savossa ja Kouvolan Sanomissa 17.5.2024.