Koulutus on luonut suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon kivijalan: koulutus ei ole jakanut lapsia köyhiin tai rikkaisiin, ei johtajien poikiin tai työttömien tyttöihin, vaan jokainen on taitoineen otettu vastaan tasavertaisena oppijana. Ennen kaikkea koulutus on toiminut ponnahduslautana elämässä kotioloista riippumatta.

Koulujärjestelmä on kyennyt aikaisemmin katkaisemaan köyhyyden ja syrjäytymisen kierteen, mutta nyt hallituksen koulutukseen kohdistunut leikkauspolitiikkaa on ulottanut eriarvoistumisen kasvamisen oppilaitoksiin. Lapsista ja nuorista on tehty pelinappuloita hallituksen luokkayhteiskunnan rakennusprojektissa, jossa eriarvoistuminen jakaa jo perheen pienimmät.

Taloudellisen eriarvoistumisen vaikutukset näkyvät erityisesti toisen asteen opiskelijoiden kohdalla. Jokaisesta suomalaisesta ikäluokasta noin 10 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa puutteellisten perustaitojen takia. Kalliit oppikirjat ovat muodostuneet jopa esteeksi pienituloisten perheiden lasten kohdalla: neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on vaikuttanut opintojen keskeyttämiseen!

Tutkimusten mukaan perheen sosioekonominen tausta vaikuttaa voimakkaasti koulumenestykseen ja nuoren jatkokouluttautumiseen. Taitojen ja koulutuksen puute taas kasvattaa työttömyyden ja syrjäytymisen riskiä.

Ennen kaikkea koulutus tänään luo puitteet tulevaisuuden lastemme kodeille. Siksi koulutuksellinen eriarvoistuminen on pysäytettävä. SDP:n ehdottama oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-ikävuoteen takaisi jokaisen nuoren hakeutumisen toisen asteen koulutukseen. Subjektiivisen päivähoidon palauttaminen toisi lapsiperheet samanarvoiseen asemaan, tekisi varhaiskasvatuksesta lapsen maksuttoman perusoikeuden ja tarjoaisi jokaisen perheen lapselle tasavertaisen alun koulutielle.

Usein sanotaan, että lapsissamme on tulevaisuutemme toivo. Kuinka käy silloin, kun lapsiltamme viedään mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisessa yhteiskunnassa he tulevaisuudessa elävät?

Ehdollistamalla lapsen oikeuden koulutukseen vanhempien työasemasta ja sosioekonomisesta luokasta riippuvaksi, hallitus ei leiki vain lastemme ja nuortemme hyvinvoinnilla – se sanelee suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle epätasa-arvoisen tulevaisuuden.

Suna Kymäläinen
kansanedustaja, Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja

Lisätietoja:
Emmi Mäkelä (050 467 7412)
Poliittinen avustaja

 Uutisvuoksi julkaisi mielipidekirjoituksen pohjalta lehtiartikkelin sunnuntaina 11.3.